Blogit
Lisääntyvä puhe sukupuolten tasa-arvon taloudellisesta hyödystä perustuu kapeaan käsitykseen taloudesta ja tasa-arvosta, kirjoittaa Tasa-arvovajeen työryhmän Anna Elomäki. Taloudelliseen hyötyyn perustuvan tasa-arvoargumentaation mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon saattavat ovat yllättävän heikot ideologisissa kysymyksissä kuten perhevapaauudistuksessa.
Nykypolitiikkaa ohjaa lähes 70 vuotta vanha uusklassisen taloustieteen ihmiskuva, jonka vastaus eriarvoisuuteen on velvoittaa naisia tekemään parempia valintoja, kirjoittaa Jemima Repo. Tämä visio näkyy myös suomalaisessa perhepolitiikassa.
Jos julkisia palveluja halutaan kehittää sosiaalisina investointeina, on välttämätöntä luottaa työntekijöiden ymmärrykseen palveluiden kehittämisestä, kirjoittaa Teppo Eskelinen (dos., YTT). Ekonomistinen tehostaminen aiheuttaa usein päinvastaisia tuloksia.
Julkisessa keskustelussa yhtiöittäminen esitetään yksinkertaisena toimenpiteenä. Sen vaikutuksia sukupuolen mukaan eriytyneillä työmarkkinoilla ei ole toistaiseksi arvioitu. Case Palmia protestin saama tuki kertoo siivous- ja ruokahuollon kuntapalveluiden merkityksestä ihmisille nimenomaan julkisena palveluna, kirjoittavat Laura Mankki ja Helena Hirvonen.
Sote- ja maakuntauudistuksessa voidaan hahmottaa viisi suurta siirtymää tuotanto- ja päätöksentekorakenteissa. Sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta kompleksisella uudistuksella on kompleksisia vaikutuksia, kirjoittaa VTL Siv Sandberg.
Tällä hetkellä naisten yritykset eivät pysty investoimaan omaan erikoisosaamiseensa, eivätkä siten kasvaa luonnollisesti omiin vahvuuksiinsa nojaten. Onkin tärkeää alkaa käsitellä ja kohdella hoivaa investoinnin arvoisena ja tunnustaa hoivainnovaatioiden taloudellista merkitys, kirjoittaa Petra Merenheimo (FT).
Vallitseva tapa esittää sukupuolten palkkatasa-arvo alisteisena tavoitteena suhteessa vientisektorin kilpailukykyyn legitimoi palkkaeriarvoisuutta, toteaa Paula Koskinen Sandberg. Jos vientiteollisuus jatkossa sanelee raamit palkankorotuksille, ei naisenemmistöinen julkinen sektori tule koskaan kuromaan kiinni palkkaeroa.
Hyvin suuri osa Suomen työvoimasta työskentelee naisvaltaisilla aloilla, joiden yhteys vientisektoreihin on heikko. Paul Jonker-Hoffrénin mukaan on vaikeaa nähdä, miten valmisteilla oleva vientivetoinen Suomen malli palkankorotuksista sopimiseen edistäisi sukupuolten palkkatasa-arvoa.
Sote-uudistuksessa asiakkaiden tarpeet on luvattu nostaa keskiöön. Uudistus näyttää kuitenkin keskittyvän ennen kaikkea rakenteisiin palveluiden sisältöjen uudistamisen sijaan, kirjoittaa Liina-Kaisa Tynkkynen.
Suomalaista huono-osaisuutta on tutkittu paljon ilman sukupuolinäkökulmaa tai siten, että sukupuolta tarkastellaan vain yhtenä muuttujana muiden joukossa. Tuomo Laihialan mukaan huono-osaisuuden ymmärtäminen jää kuitenkin vaillinaiseksi, jos sukupuoli sivuutetaan lähemmin tarkastelematta.