Nokkeluus ja toimintamahdollisuudet

Share Button

Jos jokainen on oman onnensa seppä, onko vähävaraisen yksinhuoltajan taloudellinen ahdinko seurausta omista valinnoista? Entä onko kahden vanhemman perheen ratkaisu perheen ja työelämän yhdistämisen tavasta täysin yksityinen ja riippumaton valinta? Ei näyttäisi olevan, jos perheiden ja kotitalouksien ratkaisuja tarkastellaan toimintamahdollisuuksien näkökulmasta.

Katri Viitasalo (VL)
nayttokuva-2016-11-06-kello-14-37-48

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhden vanhemman perheessä elävää äitiä ahdistaa, kun joulu lähestyy. Joulu tuo tullessaan lelulehtiset, jotka esittelevät toinen toistaan hienompia joululahjaehdotuksia. Elatusmaksut ovat muutaman kuukauden rästissä. Joulupaketteihin tarvitaan rahaa, jota äidillä on vähän. Lapsille olisi silti saatava aikaiseksi kunnon joulu.

Kahden vanhemman perheessä pulmat ovat toiset. Vanhemmat pohtivat, kuinka yhdistää lastenhoito, perhe ja työelämä. Molemmat haluavat panostaa työuraan. Raha sinetöi ratkaisun. Isän palkalle, joka on äidin palkkaa suurempi, on käyttöä. Äiti siirtää työhön paluuta tuonnemmaksi ja jää kotiin hoitamaan lapsia. Tätä ratkaisua ei tarvitse ulkopuolisille selitellä.

Kuvatut elämäntilanteet on helppo ymmärtää yksityiselämän ratkaisuina, joita äidit ja isät arjessaan tekevät. Kyseessä ovat yksittäisten perheiden tilanteet ja valinnat, jotka ilmentävät yksilökohtaisia valmiuksia ja kykyjä ratkaista taloudelliset kysymykset. On helppoa ajatella, että jokainen on oman onnensa seppä. On äidistä itsestään kiinni, miten hän yhden vanhemman perheessään saa rahat riittämään yli joulun. Kahden vanhemman perheessä vanhemmat puolestaan osaavat puntaroida, mikä on juuri heille paras vaihtoehto työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.

Yksilökohtaiset toimintamahdollisuudet ovat riippuvaisia sosiaalisista suhteista, ympäristöstä ja rakenteista.

Jos tilanteita tarkastelee toimintamahdollisuuksien näkökulmasta, kyse on yksilökohtaisten valintojen mahdollisuuksista, jotka rakentuvat ihmisen tekemisten ja olemisten sekä yhteiskunnan vuorovaikutuksessa. Nobel-palkittua Amartya Seniä soveltavat toimintamahdollisuusteoreetikot esittävät, että yksilökohtaiset toimintamahdollisuudet ovat riippuvaisia sosiaalisista suhteista, ympäristöstä ja rakenteista.

Toimintamahdollisuudet tarkoittavat esitetyn mukaan vaikkapa sitä, että yhden vanhemman perheessä elävä äiti, joka puntaroi rahojen riittämistä joulun yli, elää yhteiskunnassa, jossa kuluttaminen ja kuluttamisen mahdollisuus määrittävät ihmisen asemaa yhteisössä. Pakettien määrä ei ratkaise joulun tuntua, mutta lasten sosiaalisissa suhteissa sillä on merkitystä. Samoin on merkityksellistä, kuinka lasten isä on hoitanut elatusmaksunsa.

Erityisesti pienituloisen äidin kukkarolle elatusmaksujen hoituminen määräajassa on olennaista. Vaikka siis äiti itse olisi kuinka nokkela rahankäyttäjä ja selviäisi pienillä tuloilla, on harhaanjohtavaa olettaa, että hänen taloudelliset toimintamahdollisuutensa ovat yksinomaan omissa käsissä. Ne ovat riippuvaisia ympäröivästä yhteisöstä ja sen toimista.

Samoin olisi houkuttelevaa arvioida kahden vanhemman perheen ratkaisujen kertovan yksinomaan vanhempien harkintakyvystä, tiedoista ja taidoista tehdä taloudellisesti edullisia valintoja. Toimintamahdollisuudet vaikuttavat kuitenkin perheen ratkaisuun esimerkiksi työelämän käytäntöjen, naisten ja miesten palkkakehityksen sekä tarjolla olevien ja kulttuurisesti hyväksyttyjen ja suositeltujen hoitovaihtoehtojen kautta. Näitä kaikkia muokkaavat työvoimapoliittiset sekä perhe- ja sosiaalipoliittiset päätökset.

Kun kotitalouksien ja perheiden valintoja ja taloudellisen harkinnan käyttöä tarkastellaan toimintamahdollisuuksina, on vaikeaa tyytyä ajattelemaan, että jokainen on oman onnensa seppä.

Kun kotitalouksien ja perheiden valintoja ja taloudellisen harkinnan käyttöä tarkastellaan toimintamahdollisuuksina, on vaikeaa tyytyä ajattelemaan, että jokainen on oman onnensa seppä. Kotitalouksien varallisuudessa ja talouteen liittyvissä ratkaisuissa on kyse sekä yksilökohtaisista resursseista ja kyvyistä, mutta myös toimintamahdollisuuksista, jotka syntyvät yhteisestä asioiden hoidosta, sosiaalisesta kanssakäymisestä ja arvovalintojen ohjaamasta politiikasta.

Katri Viitasalo (VL) toimii Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa sosiaalityön yliopistonopettajana. Hän on laatimassa sosiaalityön väitöskirjaa, joka käsittelee äitiyden ja talouden välisiä yhteyksiä toimintamahdollisuuksin viitekehyksen (Capability Approach) välineistöllä.

Lue myös:

Näkymätön kotityö

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *