Sote- ja maakuntauudistuksen sukupuolivaikutukset

Share Button

Sote- ja maakuntauudistuksessa voidaan hahmottaa viisi suurta siirtymää tuotanto- ja päätöksentekorakenteissa. Sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta kompleksisella uudistuksella on kompleksisia vaikutuksia.

Siv Sandberg (VTL)

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistus on poikkeuksellinen laaja uudistus, jonka lopullisia vaikutuksia julkisen hallinnon rakenteisiin ja valtasuhteisiin on vielä vaikea hahmottaa. Kansalaisten välisen tasa-arvon parantaminen on yksi sote-uudistuksen liikkeelle panevista voimista. Tavoitteena on saada aikaan yhdenmukaisempi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä, joka tasoittaisi sote-palvelujen saatavuutta ja lopputuloksena kaventaisi alueellisia ja sosioekonomisia terveyseroja. Maakuntauudistus luo uuden poliittisen järjestelmän ja hallintojärjestelmän. Monimutkainen uudistus voidaan purkaa viiteen pääsiirtymään, minkä jälkeen on syytä katso kunkin muutoksen vaikutuksia sukupuolten tasa-arvon kannalta.

Monimutkainen uudistus voidaan purkaa viiteen pääsiirtymään, minkä jälkeen on syytä katso kunkin muutoksen vaikutuksia sukupuolten tasa-arvon kannalta.

Sote- ja maakuntauudistuksen viisi suurta siirtymää.

Tuhansien yksityiskohtien uudistusta voidaan kuvata viiden siirtymän avulla. Uudistus muuttaa kuntien ja maakuntien, kuntien ja valtion, julkisen ja yksityisen sektorin sekä hallinnon ja kansalaisten välistä painopistettä. Tämän lisäksi tuntematon, välillinen ja pirstaleinen aluehallinto nousee näkyväksi uuden demokraattisesti valitun maakuntahallinnon myötä. Hallinnon sijaan kuntalaisten valintojen merkitys kasvaa.

1)      Kunta –> maakunta

Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta kokonaisuudessaan siirtyy kunnilta maakunnille vuoden 2019. Kunnille jää enää noin puolet henkilöstöstä ja rahoista. Tulevaisuuden kunnille hahmotellaan sivistys-, elinvoima- ja hyvinvointiroolia, mutta tosiasia on, että monen kunnan elinvoima on ja tulee olemaan heikko.

2)      Kunta –> valtio

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus siirtyy kokonaan kunnilta valtiolle. Valtion rahoitus tuo lisää vakautta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen, mutta samalla poistuu kuntien mahdollisuudet vaikuttaa paikalliseen sote-palvelujen tarjontaan omilla rahoillaan. Maakuntien päättäjät tekevät valintoja valtion tiukasti säädellyn rahoituskehyksen sitomina.

3)      Tuntematon, välillinen ja pirstaleinen aluehallinto
         –> yhtenäinen ja demokraattisesti valittu

Maakuntauudistuksessa joukko kansalaisille tuntemattomia kuntayhtymien ja valtion aluehallinnon palveluja tulee osaksi demokraattisesti valittua maakuntahallintoa. Näin tapahtuu esim. ELY-keskusten, maakuntaliittojen ja aluepelastuslaitosten toiminnalle.

4)      Julkinen sektori –> yksityinen ja kolmas sektori

Uudistus vahvistaa kansalaisten oikeutta valita joko julkisen sektorin, yksityisen yrityksen tai kolmannen sektorin tuottamia palveluja. Näin yksityisen sektorin merkitys julkisrahoitteisten palvelujen tuottajana kasvaa

5)      Hallinto –> kansalaiset

Valinnanvapauden, digitalisaation ja uusien tuotantojärjestelmien myötä yksittäisten kansalaisten tekemien valintojen merkitys kokonaisuuden kannalta kasvavat. Kunnan uuden roolin hahmottamisessa halutaan päästä irti järjestelmäkeskeisestä ajattelusta ja mieltää kuntaa enemmän kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen toiminnan mahdollistajaksi.

Sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta kompleksisella uudistuksella on kompleksisia vaikutuksia.

Sote-uudistuksen tuotantorakenteiden muutoksissa on pitkälti kyse naisten työpaikoista. Ensimmäisessä vaiheessa henkilöstö siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakuntien palvelukseen. Valinnanvapauden ja monituottajamallin myötä henkilöstä tulee siirtymään julkiselta sektorilta. Näiden siirtymien kaikkia tasa-arvovaikutuksia on vielä mahdotonta hahmottaa. Teoreettisella tasolla muutoksilla voi olla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Maan taajaan asutuissa osissa on todennäköistä, että työpaikkatarjonta ja työntekijöiden mahdollisuudet kilpailuttaa työnantajia kasvavat. Kehityksen todennäköinen kääntöpuoli on tuotannon keskittyminen ja paikallisen palvelutarjonnan näivettyminen syrjäseuduilla.

Sote-uudistuksen tuotantorakenteiden muutoksissa on pitkälti kyse naisten työpaikoista.

Sote- ja maakuntauudistus tuo mukanaan maakuntavaalit ja maakuntahallinnon. Kyseessä on uuden poliittisen järjestelmän rakentamisesta. Tässä rakennustyössä sukupuolten välinen tasa-arvo ei toteudu itsestään, vaan siihen pitää kiinnittää huomiota. Maakuntavaalien ehdokasasettelu on keskeisessä asemassa, jotta eri ryhmien  – puolueiden, sukupuolten ja maakunnan eri osien – edustus maakuntavaltuustossa toteutuisi. Maakuntavaaleissa koko maakunta muodostaa yhden vaalipiirin, mikä tuo mukanaan haasteen löytää sellaisia ehdokkaita, jotka voivat kerätä ääniä koko maakunnan alueelta. Samalla maakuntiin rakennetaan myös uutta vahvaa yhteistä hallinto-organisaatiota. Kuntaliitosten oppi on, että uuden johtojärjestelmän rakentaminen mekaanisesti entisten organisaatioiden ykkösjohdon varaan suosii miehiä.

Yksilöitä, perheitä ja kolmatta sektoria tarvitaan paikkaamaan julkisen järjestelmän vajauksia. Tunnetusti tällaiset vastuut jäävät usein naisten kannettaviksi.

Uudet tuotantorakenteet, valinnanvapaus ja digitalisaatio parantavat monien kansalaisryhmien asemaa, mutta uhkaavat myös luoda palvelujen katvealueita. Yksilöitä, perheitä ja kolmatta sektoria tarvitaan paikkaamaan julkisen järjestelmän vajauksia. Tunnetusti tällaiset vastuut jäävät usein naisten kannettaviksi.

Siv Sandberg (VTL) on kunta- ja aluehallinnon asiantuntija, joka työskentelee tutkijana Åbo Akademissa.

Lue myös:

Voisiko sotessa käydä niin kuin Downton Abbeyssa?

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *