Yhtiöittäminen ajaa kuntien työntekijät markkinoille

Share Button

Julkisessa keskustelussa yhtiöittäminen esitetään yksinkertaisena toimenpiteenä. Sen vaikutuksia sukupuolen mukaan eriytyneillä työmarkkinoilla ei ole toistaiseksi arvioitu. Case Palmia protestin saama tuki kertoo siivous- ja ruokahuollon kuntapalveluiden merkityksestä ihmisille nimenomaan julkisena palveluna.

Laura Mankki ja Helena Hirvonen

 

 

 

 

 

 

 

Syksyllä 2014 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti palveluliikelaitos Palmian yhtiöittämisestä, jonka myötä sadat työntekijät siirtyivät liikelaitoksesta yhtiön työntekijöiksi. Päätöstä edeltävä ja sitä vastustava palvelutyöntekijöiden mielenilmaus pysäytti mm. Helsingin kaupungin julkisen liikenteen sekä koulujen ja päiväkotien tukipalvelut – ruokahuollon ja siivouksen – vuorokaudeksi. Äkillinen huoltoketjun katkeaminen herätti huomiota ja pakotti miettimään tukipalvelujen asemaa ja merkitystä hyvinvointipalvelujen osana.

Julkiset hyvinvointipalvelut on perinteisesti nähty pohjoismaisessa hyvinvointivaltiomallissa investointina sosiaaliseen ja inhimilliseen infrastruktuuriin. Siistit tilat ja lämmin ruoka – julkiset aliresurssoidut hoivan ja huollon työt – ovat itsestään selvä osa hyvinvointipalveluja.

Siistit tilat ja lämmin ruoka – julkiset aliresurssoidut hoivan ja huollon työt – ovat itsestään selvä osa hyvinvointipalveluja.

1990-luvulta alkaen kunnat ovat määrätietoisesti ulkoistaneet, yksityistäneet ja yhtiöittäneet tukipalveluitaan, kuten  siivous- ja ruokapalveluita. Kilpailua ja kilpailuttamista ei enää nähdä vain keinoina kustannustehokkaan palvelutuotannon luomiseen, vaan kilpailun synnyttäminen itsessään on palvelutuotannon keskeinen tavoite. Kilpailuvaltiollisen toiminnan myötä kunnista on tullut paitsi merkittäviä palvelujen ostajia, myös niiden myyjiä julkisomisteisten yhtiöidensä kautta. Kuntien ja kuntayhtymien tekemien hankintojen arvo oli vuonna 2013 jo 13 miljardia euroa.

Vaikka näytöt julkispalveluiden markkinaistamisen hyödyistä ovat kiistanalaisia, on palveluiden yhtiöittäminen yksi hallituksen sote-palveluratkaisun kulmakivistä. Sote- ja maakuntauudistusta silmällä pitäen jo toteutettuja kunnallisen palvelutuotannon yhtiöittämistapauksia on syytä tarkastella kriittisesti ja perusteellisesti taloudellisten ja henkilöstövaikutusten näkökulmista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstöstä pääosa on naisia.

Palmian esimies- ja luottamushenkilöstöltä keräämämme haastatteluaineisto kertoo, kuinka siivouspalvelujen siirtyminen ankaran kilpailun markkinoille edellyttää tehokkuuden maksimointia. Siinä missä kunta on taannut henkilöstölleen kohtuulliset työehdot, yhtiöittäminen voi luoda painetta työehtojen heikkenemiselle. Yhtiön ensisijainen tehtävä on voiton tavoittelu. Työvoimaintensiivisen siivousalan markkinoilla keskeinen kilpailuetu haetaan palkkakustannusten minimoinnista. Ilman häiriötekijöitä iltamyöhällä uurastava yhtiön sujuvaa suomea puhuva ihannetyöntekijä joustaa tehtävänkuvan ja työaikojen suhteen.

Yhtiöittäminen muuttaa palvelutuotannon periaatteita merkittävästi. Haastattelut Palmian hyvin verkostoituneiden ja kokeneiden asiantuntijoiden kanssa heijastelivat epävarmuutta työn jatkuvuudesta, uhkaa palkkakilpailusta ”alaspäin” ja epäilyksiä palveluyhtiön menestymisen edellytyksistä kansainvälisten yritysten johtamalla kovan kilpailun alalla. Samalla tiedonkulun hankaloituminen yhtiön sisällä – liikesalaisuuksiin vedoten – vaikeutti työn organisointia.

Kuntien tuki- ja jatkossa myös sote-palveluiden tulevaisuus palveluyhtiöinä johtaa tutkimuksemme perusteella avoimen hyvinvointi(yhteis)kunnan perusteiden haurastumiseen. Muutoksen henkilöstövaikutukset kohdistuvat eritoten naisiin, jotka työskentelevät jo nyt ”veitsen terällä” näissä töissä. Yhtiöittäminen ei siten näytä kestävältä sosiaaliselta, taloudelliselta tai tasa-arvopoliittiselta ratkaisulta julkisen palvelutuotannon kehittämiseksi. Riskinä on kuntademokratian kaventuminen, julkisen palvelun muuttuminen epäpoliittiseksi ja julkisen vallan väliintulojen tarve markkinoiden vääristymien korjaamiseksi.

Julkisessa keskustelussa yhtiöittäminen esitetään yksinkertaisena toimenpiteenä. Sen vaikutuksia sukupuolen mukaan eriytyneillä työmarkkinoilla ei ole toistaiseksi arvioitu.

Julkisessa keskustelussa yhtiöittäminen esitetään yksinkertaisena toimenpiteenä. Sen vaikutuksia sukupuolen mukaan eriytyneillä työmarkkinoilla ei ole toistaiseksi arvioitu. Naisvaltaisilla aloilla nähdään harvoin Palmian yhtiöittämistä edeltäneen kaltaisia mielenilmauksia, jotka saavat tukea yli ammattiliittorajojen ja myös kuntalaisilta. Protestin saama tuki kertoo näiden kuntapalveluiden merkityksestä ihmisille nimenomaan julkisena palveluna.

Ilman taloudellisesti ja inhimillisesti kestävällä tavalla järjestettyjä siivous- ja ruokahuoltopalveluja hyvinvointiyhteiskunnan tukiranka murtuu. Sote- ja maakuntauudistuksessa tällaisia riskejä ei tule ottaa.

Teksti pohjautuu kirjoittajien Tehostamistalous-kirjassa (SoPhi 2017) ilmestyneeseen artikkeliin.

Helena Hirvonen (YTT) työskentelee yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopistossa.

Laura Mankki (YTM) työskentelee väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopistossa Sukupuolentutkimuksen oppiaineessa ja Suomen Akatemian hankkeessa Industrial Citizenship and Labour Mobility in the EU.

Lue myös:

Sote- ja maakuntauudistuksen sukupuolivaikutukset

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *