Tasa-arvoa talousarvioon: seitsemän ajatusta sukupuolitietoisesta budjetoinnista

Share Button

Tasa-arvoa talousarvioon -seminaarissa haettiin kansainvälisten ja kotimaisten asiantuntijoiden voimin sukupuolitietoisen budjetoinnin “Suomen mallia”. Tasa-arvovaje kokosi seminaarin keskustelujen pohjalta seitsemän ajatusta sukupuolitietoisesta budjetoinnista kehitystyön pohjaksi.

Kansainväliset puhujavieraat Elisabeth Klatzer ja Anne Boschini pohjustivat muiden maiden esimerkkien avulla keskustelua Suomen tilanteesta ja kehitystarpeista. Kuva: Paula Ojansuu

Suomessa ei ole toistaiseksi toteutettu sukupuolitietoista budjetointia tai arvioitu talousarvion sukupuolivaikutuksia. Teema on kuitenkin tapetilla: Sipilän hallitus on tasa-arvo-ohjelmassaan luvannut kehittää talousarvion sukupuolivaikutusten arvioinnin menetelmiä ja integroida tasa-arvonäkökulmaa budjettiprosessiin, ja valtionvarainministeriö hakee parhaillaan tutkijakumppaneita sukupuolivaikutusten arvioinnin kehitystyöhön.

Tasa-arvovajeen, GePoCo-tutkimushankkeen ja Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan 3.5. järjestämä seminaari vauhditti keskustelua sukupuolitietoisesta budjetoinnista tarjoamalla tutkittua tietoa eri tavoista tuoda sukupuolinäkökulma mukaan talousarvion laadintaan. Seminaarin kansainväliset puhujavieraat Elisabeth Klatzer (Wienin yliopisto) ja Anne Boschini (Tukholman yliopisto) pohjustivat muiden maiden esimerkkien avulla keskustelua siitä, miten budjettiprosessia pitäisi Suomessa kehittää.

Kokosimme seminaarin puheenvuorojen ja yleisökeskustelun perusteella seitsemän ajatusta kehitystyön pohjaksi.

1. Sukupuolitietoinen budjetointi on hyvää budjetointia. Sukupuolitietoinen budjetointi on osa korkeatasoista, tehokasta ja modernia julkisen talouden suunnittelua. Sukupuolitietoinen budjetointi ja sukupuolivaikutusten arviointi parantavat päätöksenteon tietopohjaa.

2. Sukupuolivaikutusten arvioinnin menetelmiä on tärkeä kehittää. Vaikutusten tunnistaminen on pohja sukupuolitietoiselle budjetoinnille. Arvioinnin on perustuttava monipuoliseen tietopohjaan, jossa talous- ja menetelmäosaaminen yhdistyy tasa-arvo-osaamiseen ja jossa talous- ja tilastotieteilijöiden tuottama numeroihin perustuva sekä yhteiskunta- ja kulttuurintutkijoiden tuottama laadullinen tutkimustieto tukevat toisiaan. Yksittäisten toimenpiteiden vaikutusten lisäksi on tärkeä tarkastella talousarviota kokonaisuutena ja seurata vaikutusten kumuloitumista pitkällä aikavälillä.

3. Sukupuolitietoinen budjetointi tähtää politiikkasisältöjen muutokseen. Sukupuolivaikutusten arviointi ei ole itseisarvo, vaan sen päämäärä on varmistaa, että julkisen talouden hoito ja talousarvio sen osana tukevat sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä. Ongelmiin tulee reagoida, esimerkiksi muuttamalla tapaa, jolla yhteiset resurssit kerätään ja jaetaan ja parantamalla harjoitettua politiikkaa.

4. Tasa-arvotavoitteet näyttävät suuntaa. Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa ei ole selkeitä kansallisia tasa-arvotavoitteita. Tällaiset tavoitteet loisivat hyödyllisen pohjan talousarvion sukupuolivaikutusten arvioinnille ja sukupuolitietoiselle budjetoinnille. Ne auttaisivat määrittelemään, mihin sukupuolitietoisella budjetoinnilla pyritään ja tarjoaisivat standardin, jota vasten sukupuoli- ja tasa-arvovaikutuksia voidaan arvioida.

5. Sukupuolitietoinen budjetointi on pitkän tähtäimen muutosprosessi. Siirtymä sukupuolisokeasta sukupuolitietoiseen budjetointiin ei tapahdu hetkessä. Se vaatii hallinnon kulttuurin ja käytäntöjen muutosta. Tämä puolestaan edellyttää viranomaisten valmiuksien kehittämistä, jatkuvaa tukemista ja käytännöllistä koulutusta. Muutoksen johtamiseen ja työn koordinointiin on varattava resursseja.

6. Sukupuolinäkökulma mukaan makrotason talouspolitiikkaan. Sukupuolinäkökulman tuonti budjettiprosessiin ei riitä – se on saatava mukaan myös julkisen talouden suunnitteluun ja budjetin laadintaa ohjaavaan laajempaan talouspoliittiseen kehikkoon.

7. Eri toimijoiden yhteistyö tukee kehittämistyötä ja toimeenpanoa. Sukupuolivaikutusten arviointi vaatii sekä taloustieteen että tasa-arvotutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä. Sukupuolitietoisen budjetoinnin toimeenpanoon on tärkeä saada mukaan valtionhallinnon talous- ja tasa-arvotoimijat sekä sektoriministeriöt. Parhaita tuloksia saavutetaan, kun työhön osallistuu myös valtionhallinnon ulkopuolisia toimijoita, kuten poliittisia päättäjiä, tutkijoita ja kansalaisjärjestöjä. Poliittiset päättäjät ja järjestöt voivat painostaa valtionhallintoa uudistuksiin. Riippumattomien tutkijoiden työpanosta tarvitaan arviointityöhön ja seurantaan.

Lue Elisabeth Klatzerin esitys: Gender budgeting in Europe: Different approaches and lessons learned

Lue Anne Boschinin esitys: Economic gender equality in Sweden: A review of the Annex to the Government’s Budget Bill regarding the allocation of economic resources between women and men 

Tasa-arvovajeen ja GePoCo-hankkeen Johanna Kantola seminaarin avaussanoissa: sukupuolitietoinen budjetointi on tärkeä ja ajankohtainen teema. Kuva: Paula Ojansuu

Elizabeth Klatzer: Sukupuolitietoista budjetointia on eri maissa tehty eri tavoin. Kokemukset opettavat mm. sen, että sukupuolitietoinen budjetointi on pitkän tähtäimen muutosprosessi. Kuva: Paula Ojansuu

Anne Boscini: Ruotsissa budjetin tasa-arvoliitteitä on tehty 1980-luvulta lähtien kartoittamaan sukupuolten taloudellisen tasa-arvon tilaa. Kuva: Paula Ojansuu

Yleisöä. Kuva: Paula Ojansuu

Finanssineuvos Tuulia Hakola valtionvarainministeriöstä avasi sukupuolitietoisen budjetoinnin nykytilaa ja tulevaisuuden suunnitelmia Suomessa. Kuva: Paula Ojansuu

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov kiinnitti huomiota sukupuolivaikutusten arviointien heikkoon tilaan Suomessa. Kuva: Paula Ojansuu

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *