Tasa-arvotekoja budjettiriiheen

Share Button

Budjettiriihessä hallituksella on mahdollisuus parantaa heikkoa tasa-arvoimagoaan ja varmistaa, että vuoden 2018 budjetti edistää tasa-arvoa. Tasa-arvovaje tekee viisi ehdotusta budjettiriihen tasa-arvoteoiksi.

 

 

 

 

 

 

 

Valtion budjetti on vähintään yhtä tärkeä sukupuolten tasa-arvon edistämiselle kuin hallituksen tasa-arvo-ohjelmat. Vaikka valtiovarainministeriön budjettiesitys on sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulmasta laimea, on hallituksella mahdollisuus uusiin tasa-arvoavauksiin budjettiriihessä. Omien ehdotustemme lisäksi poimimme sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulmasta tärkeimmät julkisuudessa esillä olleet ehdotukset, joihin hallitus voisi tarttua.

1. Sukupuolitietoisuutta budjetin valmisteluun

Budjettiriihi on tilaisuus tarkastella valtionvarainministeriön budjettiesitystä sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulmasta. Mihin mies- ja naisryhmiin leikkaukset osuvat? Kuka hyötyy uusista panostuksista? Edistääkö esitys sukupuolten tasa-arvoa?

Päivähoitomaksujen alentaminen on askel kohti tasa-arvoisempaa talouspolitiikkaa. Sen sijaan verotuksen lapsivähennyksen poisto ja asumistuen leikkaus saattavat heikentää tiettyjen mies- ja naisryhmien – kuten yksinhuoltajien – taloudellista asemaa. On myös syytä muistaa leikkausten kumuloituvat sukupuolivaikutukset: edellisten budjettien leikkaukset vaikuttavat yhä ihmisten arkeen.

2. Tasa-arvoa tukeva perhevapaauudistus ei ole kustannusneutraali

Budjettiriihessä on mahdollisuus saada perhevapaiden uudistus viimein etenemään, mutta tasa-arvonäkökulmasta liikkumatilaa rajoittavat vaatimukset siitä, ettei uudistus saisi kasvattaa valtion menoja, toisaalta vaatimukset kotihoidontuen ja perheiden valinnanvapauden säilyttämisestä.

Puhe “kustannusneutraaliudesta” heijastaa piintynyttä ajatusta siitä, ettei tasa-arvo saisi maksaa.

Puhe “kustannusneutraaliudesta” heijastaa piintynyttä ajatusta siitä, ettei tasa-arvo saisi maksaa. Hoivan jakamista vanhempien kesken on kuitenkin mahdotonta merkittävästi edistää, ellei ansiosidonnaista vanhempainpäivärahakautta selvästi pidennetä. Tämä vaatii rahaa.

Perhevapaauudistuksen yhteydessä on investoitava myös varhaiskasvatukseen. Huoli päivähoidon laadusta on keskeinen syy lasten pitkälle kotihoidolle. Hallituksen olisi kannattavaa perua tekemänsä päivähoidon heikennykset – ryhmäkokojen kasvattaminen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen.

Perhevapaisiin välittömästi tehtävissä oleva parannus olisi riittämättömäksi kritisoidun minimitasoisen äitiys- ja vanhempainpäivärahan korottaminen. Sosiaali- ja terveysministeriö ehdotti korotusta omassa budjettiesityksessään, mutta se ei mahtunut valtionvarainministeriön esitykseen. Korotus olisi tärkeä parannus minimipäivärahalla olevien naisten taloudelliseen itsenäisyyteen sekä pienituloisten perheiden asemaan.

3. Tasa-arvoviranomaisille lisää resursseja

Toisin kuin edeltäjänsä, nykyhallitus ei tasa-arvo-ohjelmassaan luvannut lisätä tasa-arvoviranomaisten resursseja. Pikemminkin nämä resurssit ovat tällä hallituskaudella vähentyneet: esimerkiksi kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman henkilö- ja toimintaresurssit leikattiin puoleen.

Ruotsissa on tehty päinvastoin. Tammikuussa 2018 toimintansa aloittaa uusi 75 työntekijän tasa-arvovirasto, joka vastaa tasa-arvopolitiikan ohjaamisesta, koordinoinnista ja arvioinnista. Tasa-arvoviranomaisten heikot mahdollisuudet tehdä työtään on aika nostaa pöydälle myös Suomessa. Tasa-arvotavoitteita ei saavuteta ilman vahvaa tasa-arvohallintoa.

4. Turvakotien rahoitus tarvittavalle tasolle

Budjettiesitys nostaa turvakotien rahoitusta 4 miljoonaa euroa, yhteensä 17.5 miljoonaan euroon. Turvakotien rahoitus on nyt nostettu sille tasolle kuin hallitus on sen luvannut nostaa. Matkaa Istanbulin sopimuksen velvoitteiden täyttämiseen on kuitenkin vielä paljon. Rahoituksen korottaminen todellisen tarpeen mukaiseksi tai lupaus sen korottamisesta vielä tämän hallituskauden aikana olisi signaali, että naisiin kohdistuvan väkivalla poistaminen, ehkäisy ja rankaisu sekä Istanbulin sopimus kokonaisuudessaan ovat hallitukselle tärkeitä.

5. Takuueläkkeen nostosta apua sukupuolittuneeseen eläkeläisköyhyyteen

Eläkeläisköyhyys on sukupuolittunutta, ja iäkkäiden naisten heikko taloudellinen tilanne on merkittävä tasa-arvo-ongelma. Heikoimmassa asemassa ovat takuueläkkeen saajat, joista 60 prosenttia on naisia. Budjettiesitys korottaisi takuueläkettä 8€/kk. Lähinnä aiempia leikkauksia kompensoiva korotus ei juuri helpota köyhimpien eläkeläisten arkea. Julkisuudessa onkin keskusteltu isomman korotuksen tarpeesta.

Takuueläkkeen reilu korotus myös täydentäisi entistä paremmin naisten heikosta työmarkkina-asemasta johtuvaa miehiä pienempää työeläkettä.

Takuueläkkeen korotus on nähty parhaana keinona vaikuttaa eläkeläisköyhyyteen. Takuueläkkeen reilu korotus myös täydentäisi entistä paremmin naisten heikosta työmarkkina-asemasta johtuvaa miehiä pienempää työeläkettä.

+1 Verohelpotuksia kipeämmin tarvitaan julkisen sektorin lomarahaleikkauksen perumista

Budjettiriihessä on painetta veronkevennyksiin, jotta kenenkään ansiotuloverotus ei kilpailukykysopimukseen liittyvien muutosten takia nousisi. Veronkevennykset eivät poista kiky-sopimuksen tasa-arvoepäkohtaa eli lomarahaleikkauksista naisvaltaisen julkisen sektorin työntekijöille lankeavaa lisätaakkaa. Jos on varaa veronkevennyksiin, on varaa myös lomarahaleikkausten kompensoimiseen tai perumiseen.

Jos on varaa veronkevennyksiin, on varaa myös lomarahaleikkausten kompensoimiseen tai perumiseen.

Lue myös:

Tasa-arvoa talousarvioon: seitsemän ajatusta sukupuolitietoisesta budjetoinnista

Tasa-arvovajeen ehdotukset budjettiriihen tasa-arvoteoiksi

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *