Perhevapaauudistuksen talousvaikutusten arviointi on haastavaa

Share Button

Perhevapaauudistus on tarkoitus tehdä julkisen talouden raameissa. Ehdon toteutumista on vaikea arvioida, sillä tieto päivähoidon kustannuksista on karkeaa ja politiikkamuutosten pitkän aikavälin vaikutuksista tiedetään vain vähän.

Jussi Tervola ja Tapio Räsänen

 

 

 

 

 

Hallitus ilmoitti budjettiriihessä käynnistävänsä perhevapaauudistuksen valmistelemisen. Yksi uudistuksen reunaehdoista on, että sen tulee tapahtua julkistalouden raamien puitteissa. Tämä tarkoittanee, ettei lisärahoitusta tule, vaan uudistus tehdään kustannusneutraalisti.

Monet uudistuksen tavoitteista on kuitenkin nykytiedon perusteella osittain ristiriidassa kustannusneutraaliusehdon kanssa. Kokosimme alla olevaan taulukkoon laskelmiin ja tutkimustietoon pohjautuvan näkemyksemme keskustelussa esillä olevien politiikkamuutosten lyhyen aikavälin vaikutuksista eri tavoitteisiin sekä julkistalouteen.

Monet uudistuksen tavoitteista on kuitenkin nykytiedon perusteella osittain ristiriidassa kustannusneutraaliusehdon kanssa. 

Keskitymme muutosten vaikutuksista erityisesti sukupuolten tasa-arvoon, työllisyyteen ja lapsiin. Lapsivaikutukset on määritelty tässä laveasti vaikutuksiksi lapsen myöhempään käyttäytymiseen, koulumenestykseen ja kouluttautumiseen. Taulukon alla esitämme linkit tutkimuksiin ja laskelmiin perustelemaan valintaamme. Kaikkia emme tässä ryhdy perustelemaan tarkemmin, mutta keskustelemme mielellämme niistä lisää.

Esimerkiksi isien vapaakiintiöiden kasvattaminen johtaa tutkitusti siihen, että isät käyttävät enemmän perhevapaita ja osallistuvat enemmän lastenhoitoon ja kotitöihin. Samalla vaikutus työllisyyteen lienee positiivinen, jos vapaiden kokonaiskestoa ei lisätä. Tämä perustuu siihen, etteivät isät käytä vapaita niin usein kuin äidit.

Isien kiintiöiden kasvattamisella voi olla positiivisia lapsivaikutuksia. Norjassa tehdyn tutkimuksen mukaan isien kiintiöiden kasvattaminen vaikutti positiivisesti lapsen myöhempään koulumenestykseen. Lisäksi oletamme, että isien kiintiöiden kasvattaminen lisäisi julkisia menoja, koska isien päivärahat ovat keskimäärin paljon suurempia kuin äitien. Tosin tämäkin vaikutus on epävarma ja riippuu paljon siitä, kuinka paljon isät lisäisivät vapaiden käyttöään.

Taulukko. Eri politiikkamuutosten vaikutus perhepolitiikan tavoitteisiin ja julkistalouteen. Vihreä = lisäävä, punainen = vähentävä, valkoinen = neutraali, harmaa = vaikea sanoa.

.a) lähde1, lähde2, b) lähde, c) lähde, d) lähde, e) lähde, f) lähde, g) lähde, h) lähde, i) lähde, j) lähde, k) lähde, l) lähde

Myös kotihoidon tuen porrastaminen tai lyhentäminen lisää nykytiedon valossa julkistalouden kustannuksia. Se voi olla monelle yllätys, sillä keskustelussa elää vahvasti olettamus, että äitien työllisyyden lisääminen johtaa automaattisesti julkistalouden säästöihin. Kasvavat päivähoidon kustannukset näyttäisivät kuitenkin selvästi ylittävän lisääntyneestä työllisyydestä saatavat verotulot.

Käyttäytymismuutosten taloudellisia vaikutuksia on hankala ennustaa

Perhevapaauudistuksella tähdätään perheiden käyttäytymisen muutoksiin, mutta vaikutuslaskelmia, joissa käyttäytymisen muutoksia olisi arvioitu, ei ole juuri tehty. Valtiovarainministeriön kannustinloukkutyöryhmän laskelmat kotihoidontuen lyhentämisestä ja varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta ovat yksi harvoista laskelmista, joissa vaikutukset työllisyyteen ja päivähoidon käyttöön on huomioitu. Laskelmien haasteena on ollut ainakin se, ettei päivähoidon kustannuksista ole tarkkaa tietoa.

Perhevapaauudistuksella tähdätään perheiden käyttäytymisen muutoksiin, mutta vaikutuslaskelmia, joissa käyttäytymisen muutoksia olisi arvioitu, ei ole juuri tehty.

Vielä haastavammaksi laskelmien tekeminen menee, kun yritetään huomioida muutosten pitkän aikavälin vaikutuksia. Taulukossa esitetyt vaikutukset julkistalouteen perustuvatkin lyhyen aikavälin laskelmiin, vaikka hoivavalinnat vaikuttavat lapsen kehitykseen ja vanhempien palkkoihin ja sitä kautta julkistalouteen myös pitkällä aikavälillä.

Nobelisti James Heckmanin usein siteerattujen tutkimusten mukaan heikoimmassa asemassa oleville perheille kohdennetut varhaiskasvatusohjelmat maksavat itsensä monin verroin takaisin mm. suurempien verotulojen sekä vähentyneen rikollisuuden ja sosiaaliturvan käytön kautta.  Suomen varhaiskasvatusjärjestelmällä, jota ei ole kohdennettu millekään ryhmälle erityisesti, tuskin päästään niin koviin tuottolukuihin kuin Heckmanin tutkimuksissa. Varmaa kuitenkin on, että myös Suomen päivähoitojärjestelmä tuo jonkin verran tuottoja lapsivaikutusten kautta. Erityisesti pienituloiset sekä maahanmuuttajataustaiset perheet hyötyvät päivähoidosta. Samat ryhmät hoitavat lapsiaan kotona tällä hetkellä pisimpään.

Julkistaloudellisia laskelmia, joissa otettaisiin huomioon myös pitkän aikavälin vaikutuksia, ei tietääksemme ole tehty Suomessa. Luultavasti syynä on se, ettei sopivaa tutkimustietoa ole saatavilla. Suurimpana ongelmana lienee puute satunnaistetuista tutkimusasetelmista, joissa talousvaikutukset pystyttäisiin osoittamaan uskottavasti.

Tarkemman tutkimustiedon puuttuessa uudistuksen taloudelliset vaikutukset voidaan arvioida hyvin monella tavalla ja eri oletuksilla.

Hallitus on ottanut puuttuvan tutkimustiedon tosissaan ilmoittaessaan budjettiriihessä, että 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta on tulossa kokeilu. Kokeilun tulokset eivät ole kuitenkaan käytettävissä ennen perhevapaauudistusta. Tarkemman tutkimustiedon puuttuessa uudistuksen taloudelliset vaikutukset voidaan arvioida hyvin monella tavalla ja eri oletuksilla. Siksi kustannusneutraaliutta voitaneen pitää melko joustavana reunaehtona.

Jussi Tervola on tutkija Kelan tutkimusryhmässä. Hänen yhteiskuntapolitiikan väitöskirjansa, joka koskee maahanmuuttajaperheiden lastenhoitovalintoja ja politiikan vaikutusta, on esitarkastuksessa. Hän siirtyy lokakuun lopussa tutkimuspäälliköksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen.

Tapio Räsänen on tutkija Kelan tutkimusryhmässä. Hän tutkii sosiaaliturvan kattavuutta ekonometrisin menetelmin ja visualisoi tietoa ymmärrettävään muotoon.

Teksti on osa Tasa-arvovajeen perhevapaasymposiumia. Lue kaikki tekstit täällä!

 

Lähteet:

Blau, D., & Currie, J. (2006). Pre-school, day care, and after-school care: who’s minding the kids?. Handbook of the Economics of Education, 2, 1163-1278.

Cools, S., Fiva, J. H., & Kirkebøen, L. J. (2015). Causal effects of paternity leave on children and parents. The Scandinavian Journal of Economics, 117(3), 801-828.

Duvander, A.-Z., & Johansson, M. (2012). What are the effects of reforms promoting fathers’ parental leave use?. Journal of European Social Policy, 22(3), 319-330.

Heckman, J. J., Moon, S. H., Pinto, R., Savelyev, P. A., & Yavitz, A. (2010). The rate of return to the HighScope Perry Preschool Program. Journal of public Economics, 94(1), 114-128.

Karhula, A., Erola, J., & Kilpi-Jakonen, E. (2016). Home sweet home? Long-term educational outcomes of childcare arrangements in Finland. Turku Center for Welfare Research. Working Papers on Social and Economic Issues 9/2016.

Kosonen, T. (2014). To work or not to work? the effect of childcare subsidies on the labour supply of parents. The BE Journal of Economic Analysis & Policy, 14(3), 817-848.

Kotsadam, A., & Finseraas, H. (2011). The state intervenes in the battle of the sexes: Causal effects of paternity leave. Social Science Research, 40(6), 1611-1622.

Lalive, R., & Zweimüller, J. (2009). How does parental leave affect fertility and return to work? Evidence from two natural experiments. The Quarterly Journal of Economics, 124(3), 1363-1402.

Melhuish, E., Ereky-Stevens, K., Petrogiannis, K., et al. A review of research on the effects of early childhood education and care (ECEC) upon child development. European Commission, CARE project; curriculum quality analysis and impact review of European early childhood education and, 2015.

Mussino, E., Tervola, J., & Duvander, A.-Z. (2017). Decomposing the Determinants of Fathers’ Parental Leave Use: Evidence from migration between Finland and Sweden. Stockholm Research Reports in Demography 17/2017.

Tervola, J. (2016). Kotihoidon tuki vai kotouttaminen? 

Tervola, J., Duvander, A.-Z., & Mussino, E. (2017). Promoting Parental Leave for Immigrant Fathers—What Role Does Policy Play?. Social Politics: International Studies in Gender, State & Society, 24(3), 269-297.

Valaste, M. (2016). Kotihoidon tuki vai päivähoito? Kotihoidon tuen vaihtoehdot ja vaikutukset päivähoitopalvelujen kysyntään ja vanhempien työvoiman tarjontaan. Teoksessa Haataja ym., toim. Laulu 573 566 perheestä. Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla. Teemakirja 15. Helsinki, Kela.

VM. (2017). Kannustinloukkuselvityksen liitteet. 

 

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *