Tasa-arvovajeen välitilinpäätös

Share Button

Kun Tasa-arvovaje-hanke sai alkunsa kesällä 2015, tasa-arvon puuttuminen yhteiskunnallisesta keskustelusta oli silmiinpistävää. Tasa-arvovaje on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että sukupuolten tasa-arvo on taisteltu takaisin yhteiskunnallisen keskustelun ja poliittisen päätöksenteon kohteeksi. Nyt feministisestä talouspolitiikasta puhuvat useat eri tahot ja hallitus edistää sukupuolitietoista budjetointia.

 

 

 

 

 

Tasa-arvovaje-hankkeen kaksi ensimmäistä vuotta ovat takana, ja on välitilinpäätöksen aika. Kun hanke sai alkunsa kesällä 2015, tasa-arvon puuttuminen yhteiskunnallisessa keskustelussa oli silmiinpistävää. Hallitus oli toimeenpanemassa talouspolitiikkaa, jonka vaikutukset huononsivat erityisesti naisten asemaa. Myöskään tämän tasa-arvovajeen näkyväksi tekevälle tieteelliselle tutkimukselle ei tuntunut olevan sijaa julkisessa keskustelussa tai poliittisessa päätöksenteossa.

Työryhmämme luotsaama hanke on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että sukupuolten tasa-arvo on taisteltu takaisin yhteiskunnallisen keskustelun ja poliittisen päätöksenteon kohteeksi. Tämä on ollut mahdollista innostuneiden tutkijoiden, uusien yhteistyökumppanien ja oman oppimisemme kautta. Samalla tasa-arvokeskustelun rajat ja haasteet ovat piirtyneet esiin selvemmin kuin aikaisemmin.

Sukupuolten tasa-arvo on taisteltu takaisin yhteiskunnallisen keskustelun ja poliittisen päätöksenteon kohteeksi.

Tieteenalat ylittävää keskustelua tasa-arvosta ja taloudesta  

Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on ollut monipuolistaa suomalaista kapeaa ja miehistä talouskeskustelua nostamalla esiin uusia ääniä ja teemoja. Kahden vuoden aikana olemme saaneet julkaista 45 eri alojen tutkijoiden ja asiantuntijoiden kirjoittamaa blogia. Olemme itse osallistuneet keskusteluun analysoimalla ajankohtaisia teemoja sekä järjestämällä seminaareja ja kutsumalla Suomeen feministisen taloustieteen asiantuntijoita. Julkaisemissamme hoivaa, talouspuhetta,  talouspolitiikkaa ja monia muita teemoja käsittelevissä teksteissä piirtyy monitahoinen kuva talouden ja talouspolitiikan taustalla olevista sukupuolittuneista hierarkioista. Tekstejä on luettu paljon ja tullaan lukemaan vielä kauan.

Useat viranomaiset, poliitikot ja kansalaisjärjestötoimijat ovat kertoneet meille seuraavansa tekstejämme ja etsivänsä verkkosivuiltamme tietoa ja tutkimuksen näkökulmia poliittiseen päätöksentekoon ja vaikuttamistyöhön. Taloutta ja tasa-arvoa käsittelevälle keskustelulle ja tiedolle on siis ollut erityistä tilausta.

Taloudesta tasa-arvonäkökulmasta kirjoittavien yhteiskunta- ja kulttuurintutkijoiden osallistuminen portinvartioituun talouskeskusteluun ei kuitenkaan ole ollut kivutonta. Tasa-arvovajeelle blogeja kirjoittaneet tutkijat ovat kohdanneet sosiaalisessa mediassa myös vähemmän rakentavaa kritiikkiä.

Samalla kuluneeseen kahteen vuoteen mahtuu myös kehittävää vuoropuhelua taloustieteilijöiden ja muiden sellaisten toimijoiden kanssa, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet tasa-arvoa koskevaan keskusteluun. VATT, Suomen Pankki, valtionvarainministeriö sekä lukuisat yksityishenkilöt ovat vastanneet kutsuumme tulla keskustelemaan talouden ja tasa-arvon suhteesta. Aika näyttää, ovatko nämä perinteiset taloustoimijat tulleet vakuutetuksi tasa-arvon merkityksestä.

Vielä muutama vuosi sitten sanat talous ja tasa-arvo saati talouspolitiikka ja feminismi eivät mahtuneet samaan lauseeseen.

Jos katsotaan suuria linjoja, talouskeskustelussa on nähtävissä muutos: Vielä muutama vuosi sitten sanat talous ja tasa-arvo saati talouspolitiikka ja feminismi eivät mahtuneet samaan lauseeseen. Nyt feministisestä talouspolitiikasta puhuvat useat eri tahot ja se on päässyt esille myös valtavirtamediassa. Kuten Helsingin sanomat muotoili otsikossaan yhdessä VATT:in kanssa järjestämämme seminaarin jälkeen: “Feminismi tuli Suomen talouskeskusteluun”.

Hanke on opettanut paljon myös meille itsellemme. Olemme huomanneet, että tieteelliseen ja laajempaan julkiseen keskusteluun osallistuminen ei tapahdu samoin ehdoin, vaan tutkimustiedon popularisointi vaatii myös meitä itseämme asettumaan uuteen rooliin. Tutkijoita kun olemme, tämän uudenlaisen roolin analysointi on myös tuottanut uutta tutkimusta.

Sukupuolitettua tietoa päätöksenteon pohjaksi

Yksi Tasa-arvovajeen tavoite on ollut tuoda sukupuolinäkökulmaista tutkimustietoa päätöksenteon pohjaksi. Olemme analysoineet julkisen talouden suunnitelmia, budjettiesityksiä, hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa ja sote-uudistusta. Tasa-arvovaje on kutsuttu eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokuntaan asiantuntijakuulemisiin ja olemme laatineet lausuntoja.

Olemme kuitenkin havainneet, että kaikki tieto ei ole päättäjien silmissä samanarvoista. Menetelmien ja tieteenalojen välillä on hierarkia. Laadullinen, epätasa-arvon syitä ja seurauksia käsittelevä tutkimus jää mikrosimulointien, työllisyyslaskelmien sekä syy-seuraussuhteita todentavan empiirisen tutkimuksen jalkoihin.

Kriittistä sukupuolinäkökulmaista tutkimusta  arvostellaan yhtäältä epärelevantiksi, koska se ei tuota selkeitä politiikkasuosituksia. Toisaalta tehtyjä johtopäätöksiä ja suosituksia kyseenalaistetaan, koska ne eivät perustu oikeanlaisena pidettyyn tutkimukseen.

Suomalaisessa päätöksenteossa on havaittavissa käänne kohti perustulokokeilun kaltaisia koeasetelmia. Mahdollisia politiikkatoimia halutaan testata rajatusti ennen käyttöönottoa, jotta niiden vaikutuksista ihmisten käyttäytymiseen saataisiin tietoa. Sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulmainen laadullinen tutkimustieto saattaa “kokeilukulttuurin” vakiintuessa jäädä päätöksenteon tietopohjassa entistä sivummalle.

On myös viitteitä siitä, että käyttäytymisvaikutuksista kiinnostuneet taloustieteilijät ja politiikan toimijat ovat kääntämässä tasa-arvosta käytävää keskustelua entistäkin vahvemmin talouden ja tehokkuuden kielelle. Perhevapaauudistuksesta käyty keskustelu lienee tuorein esimerkki siitä, miten alunperin tasa-arvo- ja perhepoliittisesta uudistuksesta tulee väline edistää naisten työllisyyttä.

Työmme on edesauttanut sitä, että valtionhallinnossa kehitetään parhaillaan talousarvion sukupuolivaikutusten arviointia.

Sukupuolitietoinen budjetointi on ollut yksi Tasa-arvovajeen keskeisistä teemoista. Työmme on edesauttanut sitä, että valtionhallinnossa kehitetään parhaillaan talousarvion sukupuolivaikutusten arviointia. Sipilän hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan kirjattu lupaus on materialisoitunut valtioneuvoston kanslian rahoittamaksi Tasa-arvoa talousarvioon -tutkimushankkeeksi. Hankkeessa kehitetään sukupuolivaikutusten arvioinnin menetelmiä, arvioidaan Sipilän hallituksen politiikan vaikutuksia ja pohditaan miltä voisi näyttää sukupuolitietoisen budjetoinnin Suomen malli.

Kiitokset

Kiitämme lämpimästi mukana olleita tutkijoita ja asiantuntijoita, some-keskustelijoita, seminaareihin osallistuneita ja yhteistyökumppaneitamme. Kiitämme myös Koneen Säätiötä rohkeasta päätöksestä rahoittaa hanketta, joka haastoi suomalaisen talouskeskustelun ja -politiikan näkemään tasa-arvon merkityksen.

Vuoden 2017 päättyessä päättyy myös Tasa-arvovajeen Koneen säätiön rahoitus. Tasa-arvovajetta ei kuitenkaan ole kurottu umpeen eikä Tasa-arvovaje pääty. Tasa-arvovaje säilyy alustana tasa-arvosta ja taloudesta käydyille keskusteluille. Tasa-arvon ja talouden kysymykset näkyvät tavalla tai toisella meidän jokaisen työryhmäläisen nykyisessä ja tulevassa tutkimustyössä.

Politiikassa mikään ei ole pysyvää. Toivomme, että seuraava hallitus asettaa hallitusohjelmassaan riman paljon nykyistä hallitusta korkeammalle ja onnistuu toteamaan tasa-arvosta muutakin kuin, että “naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia.”

Ennen kaikkea toivomme, että tasa-arvo- ja taloustoimijat näkevät jatkossa talouden, talouspolitiikan ja taloutta koskevan keskustelun neutraaliuden takaa sukupuolittuneen todellisuuden.

Talous on tasa-arvokysymys.

Tasa-arvovajeen työryhmä,

Anna Elomäki
Hanna Ylöstalo
Anu Koivunen
Johanna Kantola

Kuvia Tasa-arvovajeen kahdelta vuodelta:

 

 

 

 

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *