Globalisaatio, sukupuoli ja maahanmuuttoasenteet

Share Button

Tasa-arvovajeen ensimmäinen verkkosymposium ”Tarinoita taantuvasta Suomesta ja sukupuolesta” herätti keskustelua ja keskustelu jatkuu. Viisi tutkijaa kommentoivat omissa teksteissään Heikki Hiilamon esseetä ”Muukalaisvihamielisyys kumpuaa keskiluokan ahdingosta ja alistetusta köyhälistöstä.” Hiilamo on perehtynyt teksteihin ja jatkaa vuoropuhelua. 

Professori Heikki Hiilamo

Vein pari viikkoa sitten poikani jälleen Vallilassa parturiin. Nuori maahanmuuttajamies leikkaa hiuksia kymmenellä eurolla. Tupa on aina täynnä. Mitäköhän kantasuomalainen naisparturi ajattelee kilpailijasta?

Globalisaation vaikutuksista sukupuoleen ja maahanmuuttaja-asenteisiin voi kertoa tosiaan monta tarinaa. Kiitän kollegoitani kiinnostavista kommenteista ja täydennyksistä kirjoitukseeni HS:ssä. Verkkosymposiumiin voi tutustua tässä

Verkkosymposium: Tarinoita taantuvasta Suomesta ja sukupuolesta

Miesten ylivalta ja naisiin kohdistuva sorto ovat historiallinen tosiasia ja edelleen arkipäivää monessa maassa. Tämä on feminismin kunnioitettava ja tärkeä peruskertomus. Pohjoismaissa olemme onneksi siinä tilanteessa, että tasa-arvosta voi yrittää keskustella monipuolisemmin ja tunnustaa, että jotkut ongelmat koskevat useammin miehiä kuin naisia. Kovin helposti feminismin peruskertomuksesta poikkeavat havainnot kuitenkin herättävät epäluuloja ja vastaväitteitä – ikään kuin nämä havainnot uhkaisivat peruskertomusta.

Kirjoitin oman kuvaukseni suomalaisen yhteiskunnan tilasta provosoivasti feminismin peruskertomuksen vastaisesti. Näkökulmani oli globalisaatiossa hävinneet vihaiset miehet.

Eeva Jokinen täydentää aiheellisesti kertomustani toteamalla, että (naisten) hyvinvointivaltion rapistuminen on yhtä lailla synnyttänyt ahtaalle ajettuja, pettyneitä ja vihaisia naisia.

Ahdistetun keskiluokan ja alistetun köyhälistön synty liittyy kuitenkin enemmän miesten kuin naisten kokemuksiin. Elinkeinoelämän valtuuskunta on vuodesta 2009 asti kysynyt vuosittaisessa arvotutkimuksessaan kantaa väitteeseen ”ulkomaalaisten lisääntyvä muutto Suomeen tuo maahamme hyödyllisiä kansainvälisiä vaikutteita” EVAN Arvopankki Väitteen kanssa täysin eri mieltä olevia voi kuvata maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuviksi. Joka vuosi selvästi useammat miehet kuin naiset ovat olleet täysin eri mieltä kyseisen väitteen kanssa. Ero naisten ja miesten välillä kielteisissä maahanmuuttoasenteissa näyttäisi kasvaneen viime vuosina.

Syynä on arvioni mukaan se, että taloustaantuma on heikentänyt suhteessa enemmän miesten kuin naisten työllisyyttä. Vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen Suomesta on kadonnut ennen muuta teollisuuden työpaikkoja. Sen seurauksena ero miesten ja naisten työllisyysasteessa on kaventunut.

Viime vuosina tyttöjen koulumenestys, naisten koulutustaso ja palkat ovat parantuneet selvästi suhteessa miehiin. Naisten koulutustason nousu on kasvattanut naisten palkkoja erityisesti valtion palveluksessa. Kiivaalle keskustelulle palkkaerojen tutkimuksesta ja kokonaistyöpanosta kuvaavista keskituntipalkoista hämmentää niin kutsuttua virallista totuutta sukupuolten välisistä palkkaeroista Tutkimusjohtaja Reija Liljan artikkeli

Seija Ilmakunnas ja Pauli Kettunen jatkavat pohdintaani siitä, miten työmarkkina-asema ja maahanmuuttoasenteet voisivat olla yhteydessä toisiinsa. Olen samaa mieltä siitä, että globalisaatio näkyy myös muutoin kuin työttömyytenä ja että jotkut näistä muista vaikutuksista voivat olla naisille kielteisempiä kuin miehille. Valtiotieteen tohtori Päivi Uljas kirjoittaa siivoojista, joiden palkka on laskenut ja työmäärä lisääntynyt ulkomaisen työvoiman lisääntymisen myötä. Uljas siteeraa erästä siivoojaa: ”Ne haluavat vain entisestään heikentää minun työolojani tuomalla tänne ulkomaalaista työvoimaa, ne haluavat ilmaisia piikoja, niin kuin ennenaikaisetkin rikkaat”.

Kuittaan Pauli Kettusen ja Tiina Vaittisen kritiikin siitä, että kirjoituksessani globalisaatio näyttäytyy liiaksi luonnonvoimaiselta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien yläpuolella olevalta prosessilta. Vaittinen muistuttaa aiheellisesti, että myös Suomi muokkaa globalisaatiota. Kettunen kuvaa taitavasti myös sitä, miten hyvinvointivaltion kultakauden nostalgia voi kääntyä itseään vastaan.

Muutoin Tiina Vaittinen kärjistää viestiäni. En missään tapauksessa ajattele, että duunarimiehet, turvapaikanhakijat tai ketkään muutkaan olisivat hylkiöitä. Vaittisen käsitys yksityisten palveluntuottajien toiminnasta on dystoppinen. Muutamien johtavien terveyspalveluyritysten veronkierto on merkittävä ongelma, mutta sitä myös tarkoituksenmukaisesti liioitellaan. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että julkisesti järjestetyt palvelut olisivat parempia julkisesti kuin yksityisesti tuotettuina. Terveyspalvelualalla on yli 16 000 yritystä, joista monet ovat pieniä yrityksiä. Sosiaalipalveluissa pk-yritykset työllistävät yli kaksi kolmasosaa henkilöstöstä.

Mika Malirannan analyysi vastaa suurelta osin omaani. Maliranta peräänkuuluttaa aiheellisesti analyysiä perinteisten jakolinjojen väleihin keskittyvistä ongelmista ja keskittymistä suurimpiin kipukohtiin. Maahanmuuttajiin kohdistuva viha ja rasismi ovat yksi uhkaavimmista ongelmistamme. Kuten kokemukset monista Euroopan maista osoittavat maahanmuuttajaviha ja rasismi lietsovat äärinationalismia, sananvapauden rajoittamista ja muidenkin ihmisoikeuksien polkemista.

Ongelman ratkaiseminen vaatii myös meiltä tasa-arvo aatteen kannattajilta ennakkoluulottomuutta, joka kykenee tarkastelemaan sukupuolta feminismin peruskertomusta monisyisemmin. Haasteemme on miten lievittää maahanmuuttajavihaa ja rasismia erityisesti ahdistettujen ja alistettujen suomalaisten, erityisesti miesten, keskuudessa.

Professori Heikki Hiilamo on valtiotieteiden ja filosofian tohtori. Hän työskentelee sosiaalipolitiikan professorina Helsingin yliopistossa.

Lue myös:

Symposium: Tarinoita taantuvasta Suomesta ja sukupuolesta

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *