Jäämme odottamaan

Share Button

Sipilän hallitus esitteli 12.4. odotetun yrittäjyys- ja työllisyyspakettinsa. Esitellyt työllisyystoimet jatkavat 1990-lamassa muodostunutta linjaa. Paketti on muodollisesti sukupuolineutraali. Sukupuolittainen kohdentuminen selvinnee vasta lisäselvitysten myötä.

Raija Julkunen (YTT)

Hallitus tavoittelee parempaa työllisyyttä ennen muuta kilpailukyvyn vahvistamisen varaan rakentuvalla talouspolitiikallaan. Sen ohella pienempiä puroja odotetaan myös yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikalta.

Nyt esitellyt työllisyystoimet jatkavat 1990-lamassa muodostunutta linjaa: työvoimapalvelujen myllääminen, työttömyysturvan heikentäminen, työttömien velvollisuuksien lisääminen, kannustinloukkujen purku, yksilöiden aktivointi ja erilaiset kokeilut. Olen laskenut, että nuorten matalapalkkakokeilun (1993–95) ja palkkatuen porrastuksen (2015) väliin mahtuu kolmisenkymmentä työllistämis- ja aktivointiuudistusta. Tässä päättymättömään virtaan tulee lisää, yhteensä 26 ehdotusta, jokunen aidosti uusikin, kuten työttömän työnäyte.

Hallitus on säästöjen ja työvoiman tarjonnan nimissä karsinut työvoimapalveluja ja ajanut alas aikaisempia keinoja, myös kohtuullisen onnistuneiksi arvioituja vuorotteluvapaata, palkkatukea ja nuorisotakuuta. Näistä vuorotteluvapaa palveli hyvin erityisesti julkisen sektorin naisia. Nyt tarkoituksena on, että työtön voisi käyttää työttömyysturvansa myös starttirahaan, palkkatukeen ja liikkuvuusavustukseen.

Paljon jää lisäselvitysten, toimeenpanon ja budjettineuvottelujen varaan. Niissä vasta selviää toimien sukupuolittainen kohdentuminen.

Kaiken kaikkiaan toimenpidelista on kovin alustava. Paljon jää lisäselvitysten, toimeenpanon ja budjettineuvottelujen varaan. Niissä vasta selviää toimien sukupuolittainen kohdentuminen. Hallitus lupaa joitain tarkennuksia jo ensi viikolla. Yksi tällainen on varauksia herättävä ”kannustinloukkujen purkaminen terävöittämällä työttömyysturvan vastikkeellisuutta”.

Paketti on tietysti muodollisesti sukupuolineutraali. Tausta on se, että miesten työttömyysaste on noussut naisia korkeammaksi (9,9 % vs 8,8 %). Myös pitkäaikaistyöttömyys on miehillä yleisempää. Piilotyöttömyyskin kasvaa; miehet luopuvat toivosta, naiset jäävät hoitamaan lapsia. Naisten työllisyysaste on monta vuotta saavuttanut miehiä, mutta on edelleen hivenen matalampi (68,5 % vs 67,7 %). Ero muodostuu pikkulapsivaiheessa ja sen kurominen kokonaan kiinni vaatisi muutosta perhevapaisiin ja niiden käyttöön. Viimeisen vuoden aikana työllisyys kasvoi eniten naisvaltaisissa terveyspalveluissa. Tilastot viittaavat siis miesten ongelmien vakavuuteen.

Ero muodostuu pikkulapsivaiheessa ja sen kurominen kokonaan kiinni vaatisi muutosta perhevapaisiin ja niiden käyttöön.

”Yrittämisen edellytysten parantaminen” on monin tavoin hallituksen keskeinen politiikkatavoite. Nyt annetun erillisen yrittäjyyspaketin ohella yrittäjäksi houkuttelu on myös yksi työllisyyspaketin keinoista. Tässä tarkoituksessa luvataan kohennusta myös itsensä työllistäjien asemaan ja työttömyysturvaan. Olipa motiivi mikä tahansa, asia on mitä akuutein.

Niin miesten kuin naisten yrittäjyys ja itsensä työllistäminen on ollut kasvussa. Naiset ovat vähemmistö, noin kolmasosa. Naisten ja miesten yrittäjyydellä on lisäksi varsin erilaiset profiilit. Hallituksen silmissä ovat selvästi kajastaneet enemmän teknologia-alan startupit ja slushit kuin kampaamot, kosmetologit ja yhden naisen hoivayritykset. Kun naiset ovat yrittäjien vähemmistö, naisyrittäjyyden edistäminen on ainakin parikymmentä vuotta kuulunut tasa-arvopolitiikan vakiintuneeseen keinovalikoimaan. Tällä hetkellä naisyrittäjät itse painostavat eniten vanhemmuuden kustannusten jakamista mies- ja naisalojen kesken.

Kun naiset ovat yrittäjien vähemmistö, naisyrittäjyyden edistäminen on ainakin parikymmentä vuotta kuulunut tasa-arvopolitiikan vakiintuneeseen keinovalikoimaan.

Työelämän tasa-arvopolitiikkaa (1997–2008) koskevassa selvityksessäni otsikoin: talouspolitiikan poissaoleva, työllisyyspolitiikan mukaan pyrkivä sukupuoli. Jälkimmäinen on tapahtunut nimenomaan hallitusten tasa-arvo-ohjelmissa. Jäämme siis odottamaan, mitä hallituksella on tällä saralla sanottavana. Nämä paketit eivät myöskään huomioi maahanmuuttajia, osayökykyisiä, muita ”vaikeasti työllistyviä” tai intersektionaalisia asemia. Niidenkin osalta odotamme muita avauksia.

Raija Julkunen (YTT) on yhteiskuntapolitiikan dosentti sekä lehtori emerita Jyvaskylän yliopistossa.

Lue myös:

Valtiontaloudessa pitää olla tilaa tasa-arvolle

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *