Millaista sukupuolta kehysriihi teki?

Share Button

Tämän keväinen hallituksen kehysriihen puintityö paransi miesten työllisyyttä myöntämällä rahaa liikennehankkeille ja samanaikaisesti heikensi naisten työllisyyttä käynnistämällä sote-uudistuksen.

Irmeli Kari-Björkbacka (YTT)

Oma kuva 2015
Kehysriihi on osa valtion jokavuotisen talousarvioesityksen eli budjetin laadintaa. Budjettiin kirjataan suunnitelma siitä, mihin kaikkeen valtio käyttää rahojaan ja miten se rahoittaa toimintansa toisin sanoen suunnittelee tulonsa ja menonsa.

Nykyhallitus pyrkii kehyksillään pitämään valtion velkaantumisen kurissa, vähentämään työttömyyttä ja luomaan talouskasvun mahdollisuuksia. Kehykset ovat julkisen talouden leikkauksia, verotuksen muutoksia tai työllisyyttä tukevia hankkeita. Tämän vuoden budjetissa Suomen valtion menot ovat 55,4 miljardia euroa ja tulot 49,1 miljardia euroa. Menot koostuvat pääasiassa julkisten palveluiden järjestämiskuluista. Tuloja valtio saa muun muassa ihmisiltä ja yrityksiltä keräämistään veroista, palvelumaksuista ja valtionyhtiöiltä.

Myöntämällä rahoituksen liikennehankkeille valtio suojelee miesten työtä ja työllisyyttä.

Kehysriihi tulee sanoista kehys ja riihi. Riihi tarkoittaa rakennusta, jossa puidaan viljaa. Riihessä tapahtuu puintityö, joka erottaa jyvät viljan kelpaamattomasta osasta. Tämän analogian mukaisesti hallituksen kehysriihi erottelee talouden jyvät taloudelle kelpaamattomasta osasta. Tämän keväisessä kehysriihessä jyviksi arvotettiin erilaiset liikennehankkeet. Valtio myönsi näille rahaa yhteensä 911 miljoonaa euroa. Valtion rahoittamat liikennehankkeet ovat sukupuolivaikutuksiltaan vinot, sillä työt, jotka tekevät liikennehankkeita, ovat miesvaltaisia. Myöntämällä rahoituksen liikennehankkeille valtio suojelee miesten työtä ja työllisyyttä.

Liikennehankkeiden sukupuolivaikutusten vinouma miesten työtä suosivasti ja suojelevasti tulee esille, kun rinnalle tarkastelun kohteeksi nostetaan naisvaltaista työtä koskeva, hallituksen käynnistämä sote-uudistus. Kehysriihen puintityössä sote arvottuu taloudelle kelpaamattomaan ja menoja tuottavaan osaan. Sote:n tehtävänä on muuttua, sopeutua tai olla sopeutuksen kohteena. Sote:a sopeutetaan karsimalla palveluita ja nostamalla palvelumaksuja.

Tämän keväinen hallituksen kehysriihen puintityö paransi miesten työllisyyttä myöntämällä rahaa liikennehankkeille ja samanaikaisesti heikensi naisten työllisyyttä käynnistämällä sote-uudistuksen.

Sukupuolia erotteleva ja järjestävä rahan arvottaminen onkin osa laajempaa vallitsevaa sukupuolittunutta taloutta.

Väitöskirjassani Alueen ja työn sukupuoli (2015) tein näkyväksi rahan sukupuolen mukaisen kahtiajaon investoivaksi ja tuhlaavaksi. Nimesin tulokseni paikallisesti tuotetuksi sukupuolittuneeksi taloudeksi. Aineistostani johtuen ajattelin tulokseni liittyvän jotenkin paikallisuuteen. Nyt huomaan, että sukupuolia erotteleva ja järjestävä rahan arvottaminen onkin osa laajempaa vallitsevaa sukupuolittunutta taloutta, joka perustuu poliittisten ja taloudellisten päätöksentekijöiden sukupuolittuneille taustaoletuksille. Kysymys ei siis niinkään ole sukupuolen tunnistamisesta talouden yhteydessä, vaan siitä, että vallitseva sukupuolittunut talous pitää naisten ja miesten työt erillään pikemminkin vahvistaen perinteisiä, kiinteitä sukupuoli-identiteettejä kuin purkaen tai moninaistaen niitä.

Hallituksen kehysriihen tekemä talousarvio kutsuu naisia ja miehiä toimimaan eri tavoin. Miesvaltaisina aloina valtion tukemat liikennehankkeet kutsuvat miehet mukaan työhön valtion talouden kartuttamiseksi. Naisten tekemänä ja toteuttamana työnä sote-uudistus jättää naiset epämääräisen, pohjaan palavan ja ylikiehuvan sote-sopan valvojiksi ja keittäjiksi.

Irmeli Kari-Björkbacka (YTT) työskentelee Lapin yliopistossa koulutuspäällikkönä.

Lue myös:

Valtiontaloudessa pitää olla tilaa tasa-arvolle

Matalapalkasta halvempaan työhön?

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *