Feministinen taloustiede uudistaa taloustieteen arvoja

Share Button

Tasa-arvonäkökulmaista talousajattelua kaipaaville feministinen taloustiede on uusklassista serkkuaan parempi liittolainen. Feministinen taloustiede näkee hoivan ja muun ihmisyhteisöjä uusintavan toiminnan oleellinen osana talouden kokonaisuutta. Tämä merkitsee suunnanmuutosta paitsi taloustieteessä myös talouspolitiikassa.

Anna Elomäki (FT)

_MG_3083PotretFMV

Juhana Vartiainen kannusti blogitekstissään Tasa-arvo-vajetta näkemään uusklassisen taloustieteen liittolaisena eikä vihollisena.

Vartiainen on oikeassa: tasa-arvotoimijoiden ei pidä kääntää taloustieteelle selkäänsä. Taloustieteellä on paljon yhteiskunnallista ja poliittista painoarvoa. Tasa-arvotutkijan näkökulmasta vuoropuheluun kannattaa kuitenkin pyrkiä kriittisesti, valtavirtataloustieteen sokeat pisteet ja ongelmat tiedostaen.

Vartiaisen teksti muistuttaa yhdestä merkittävästä esteestä tasa-arvon ja uusklassisen taloustieteen kumppanuudelle. Valtavirtataloustiede on jättänyt palkattoman hoiva- ja kotityön huomiotta tai ottanut sen annettuna. Näin se on sivuuttanut ison osan naistapaisesta työstä, arvottanut miestapaisen toiminnan sitä korkeammalle sekä ylläpitänyt sukupuolittunutta työnjakoa. Koska palkaton työ mahdollistaa markkinaehtoisen toiminnan, sen sivuuttaminen johtaa vääristyneeseen käsitykseen taloudesta.

Toinen ongelma on tehokkuutta, kilpailua ja hyödyntavoittelua korostavan valtavirtataloustieteen kapea käsitys sukupuolten tasa-arvosta ja epätasa-arvosta. Epätasa-arvo on nähty joko yksilöiden valintojen ja kykyjen seurauksena tai yhteisten resurssien epätehokkaana käyttönä. Eriarvoistavat rakenteet ja sukupuolinormit ovat jääneet sivuun. Uusklassisissa analyyseissa on korostunut tasa-arvon taloudellinen hyöty, esimerkiksi sen merkitys talouskasvulle. Siksi huomio on kiinnittynyt sellaisiin tasa-arvon osa-alueisiin, joiden taloudellinen hyöty on helposti mitattavissa, kuten naisten työllisyyteen.

Tasa-arvonäkökulmaista talousajattelua kaipaaville feministinen taloustiede onkin uusklassista serkkuaan parempi liittolainen. Tämä taloutta kriittisesti sukupuolinäkökulmasta tarkasteleva tutkimusperinne vakiintui 1990-luvulla, ja sitä ovat vieneet eteenpäin muun muassa Marilyn Waring, Julie Nelson, Marianne Ferber, Nancy Folbre ja Diane Elson.

Feministiset taloustieteilijät uudistavat taloustieteen arvoja, käsitteitä ja menetelmiä. Talouskasvun kaltaisten makrotaloudellisten päämäärien sijaan korostuu ihmisten hyvinvointi: sosiaalinen huolenpito sekä yksilöiden kykyjen ja toimijuuden tukeminen. Talous määritellään laajemmin, kun myös markkinoiden ulkopuolinen toiminta otetaan huomioon.

Monet feministiset taloustieteilijät ovat nähneet hoivan ja muun ihmisyhteisöjä uusintavan toiminnan – oli se palkallista tai palkatonta – oleellisena osana talouden kokonaisuutta. Tämä merkitsee suunnanmuutosta paitsi taloustieteessä myös talouspolitiikassa. Tästä näkökulmasta julkisesti rahoitetut sote- ja hoivapalvelut näyttäytyvät investointina, eivät kustannuseränä.

Vartiaisen mukaan leikkausten ja uudistusten sukupuolivaikutuksia tulisi arvioida markkinatalouden ehdot huomioiden, uusklassisen taloustieteen välinein. Tällöin nähtäisiin esimerkiksi, että naisten tuloja pienentävä vanhempainvapaan lomarahojen leikkaus voi edistää naisten työllistymistä.

Mutta entä jos kääntäisimme asetelman ja arvioisimme uudistusten taloudellisia vaikutuksia feministisen taloustieteen välinein? Tarkastelu ei tällöin rajoittuisi valtiontalouteen, kilpailukykyyn tai työllisyyteen, vaan myös palkattoman työn muutokset ja sosiaaliset kustannukset huomioitaisiin. Säästöt edellä tehdyt uudistukset voivat paljastua kohtuuttoman kalliiksi.

Feminististen taloustieteilijöiden näkemyksiä ei ole juuri nähty suomalaisessa talouskeskustelussa. Tasa-arvovaje korjaa tilannetta. Pieta Hyvärisen Katherine Gibson –haastattelu on alku juttusarjalle, jossa Tasa-arvovaje tapaa tunnettuja feministisiä taloustieteilijöitä ja kysyy, mitä talouden feministinen uudelleenajattelu käytännössä tarkoittaa.

Anna Elomäki (FT) on Tasa-arvovaje-hankkeen vastuullinen johtaja. Hän työskentelee Helsingin yliopistossa tutkijatohtorina.

Lue myös:

Sukupuolivaikutusten juonikkuus

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *