Perustulo vahvistaa yksilön taloudellista itsenäisyyttä

Share Button

Perustulo vahvistaa yksilön taloudellista itsenäisyyttä, joten se on ratkaisu moniin sosiaalisiin ja tasa-arvoon liittyviin ongelmiin. Perustulo vähentäisi köyhyyttä, ja köyhyys koskettaa naisia enemmän kuin miehiä.

Outi Alanko-Kahiluoto

Näyttökuva 2016-06-16 kello 17.40.37

Kannatan vastikkeetonta perustuloa, joka olisi nykyisten sosiaaliturvan vähimmäisetuuksien kuten työttömän perusturvan ja minimivanhempainpäivärahojen suuruinen. Perustulo korvaisi nämä etuudet. Se ei heikentäisi kenenkään asemaa mutta auttaisi torjumaan köyhyyttä.

Perustulon ansiosta toimeentulon aukot ja loukut vähenisivät nykyisestä. Pienituloisten, pätkä-, osa-aika- ja silpputyötä tekevien ja itsensä työllistäjien asema paranisi. Perustulo ei poistaisi kaikkea byrokratiaa, sillä sen lisäksi tarvittaisiin edelleen asumistukijärjestelmä.

Mutta toisin kuin monet nykyisistä sosiaaliturvan muodoista, perustulo olisi henkilökohtainen eikä sidottu puolison tai perheenjäsenen tuloihin. Siksi perustulo helpottaisi jokaisen mahdollisuutta tehdä itsenäisiä, puolison tai perheenjäsenen tuloista riippumattomia valintoja. Riski jäädä toisen varaan tai ilman sosiaaliturvaa poistuisi.

Perustulo vähentäisi köyhyyttä, ja köyhyys koskettaa naisia enemmän kuin miehiä.

Anemone Cerrivden käy artikkelissaan A Basic Income guarantee is both feasible and feminist  (2016) läpi 1960–70-luvuilla USA:ssa ja Kanadassa toteutettuja perustulokokeiluja. Hän toteaa, että perustulo hyödyttäisi erityisesti naisia, sillä vahvistaessaan yksilön taloudellista itsenäisyyttä se on ratkaisu moniin sosiaalisiin ja tasa-arvoon liittyviin ongelmiin. Perustulo vähentäisi köyhyyttä, ja köyhyys koskettaa naisia enemmän kuin miehiä. Perustulo vähentäisi riskiä joutua toimeentulovaikeuksien vuoksi seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Tyttöjen mahdollisuudet koulunkäyntiin paranisivat erityisesti köyhimmissä maissa. Kaiken kaikkiaan perustulo edistäisi ihmisoikeuksien toteutumista ja mahdollisuuksia mielekkääseen elämään.

On selvää, ettei perustulo ole ratkaisu kaikkiin tasa-arvon ongelmiin, ja että tasa-arvon korjaaminen edellyttää lukuisten epätasa-arvoa ylläpitävien yhteiskunnallisten rakenteiden purkamista. Perustulo ei todellakaan tee tyhjäksi sitä tosiseikkaa, että Suomessa hoivavastuu kaatuu naiselle niin kauan kuin äitien työnantajat kantavat suurimman vastuu vanhempainvapaan kustannuksista.

Perustulo olisi nykyistä kotihoidontukea suurempi, joten on pohdittu, voisiko perustulo muodostaa naiselle vielä kotihoidontukea suuremman tasa-arvoansan. Tähän ei voi vastata täysin kielteisesti jo siitä syystä, että kotihoidontuki (jota voi saada kunnes lapsi on 3-vuotias) on ajallisesti perustuloa rajatumpi. Asiassa on silti tasa-arvon kannalta toinenkin puolensa.

Perustulo auttaisi juuri heikossa asemassa olevia äitejä opiskeluun tai työelämään.

Kotihoidontuki on riskaabelein vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta oleville äideille, joiden työllistymisen mahdollisuudet ovat heikot. Perustulo mahdollistaisi opiskelun ja osa-aika- tai keikkatyön paremmin kuin nykyinen kotihoidontuki, joten perustulo auttaisi juuri heikossa asemassa olevia äitejä opiskeluun tai työelämään. Yksinhuoltajaa perustulo auttaisi perheen ja työn yhteensovittamisessa.

Itse en näe ihmisten mahdollisuutta säälliseen toimeentuloon uhkana yhteiskunnan kestävyydelle. Tehokkainta on estää syrjäytymistä (ja epätoivottuja teiniraskauksia) huolehtimalla tasa-arvoa vahvistavista turvarakenteista kuten sosiaali- ja terveyspalveluista ja laadukkaasta koulutuksesta. Perustulo tasaisi osaltaan hyvinvointia ja tietä tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan.

Outi Alanko-Kahiluoto on Vihreiden kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Kirjoitus on osa Tasa-arvovajeen symposiumia Perustulo ja sukupuolten tasa-arvo.

Lue myös:

Perustulon vaikutukset riippuvat elämäntilanteesta

Perustulon rinnalle tarvitaan laadukkaat julkiset palvelut

Perustili ei syyllistä tai kysele

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *