Perustulon vaikutukset riippuvat elämäntilanteesta 

Share Button

Perustulon oivallisuus on sen yksinkertaisuudessa. Sen tavoitteet myös ovat molempien sukupuolten näkökulmasta kannatettavia. Vaikutukset riippuvat kuitenkin enemmän elämäntilanteesta kuin sukupuolesta.

Tarja Filatov

Näyttökuva 2016-06-16 kello 17.16.21

Perustulosta puhuminen on kuin keskustelu kissaeläinten soveliaisuudesta kotieläimeksi. Yksi puhuu kissasta toinen tiikeristä. Tämä klassikoksi muodostunut tokaisu kuvaa hyvin myös perustulon tasa-arvovaikutusten arviointia.

Perustulon oivallisuus on sen yksinkertaisuudessa. Sen tarkoitus on purkaa sosiaaliturvan päällekkäisyyksiä ja byrokratiaa. Se antaa myös vapautta päättää itse enemmän tekemisistään. Sen tavoitteet ovat molempien sukupuolten näkökulmasta kannatettavia.

Hankalaksi perustulomallit tekee se, että elämä ei ole yksinkertaista. Ihmisten elämäntilanteet ja tarpeet vaihtelevat. Riskinä on, että haavoittuvammassa asemassa olevat evät saa tarvitsemaansa erityistukea olipa kyse palveluista tai rahasta. Lisähaastetta tuo rahoituksen rajallisuus.

Perustulon tasa-arvovaikutuksia on lähes mahdoton arvioida. Ylipäätään mitään vaikutuksia, koska perustulomalleja on monia. Yritän kuitenkin pohdiskella aihetta, en kattavasti, mutta joistakin tasa-arvonäkökulmista.

Lopputuleman kannalta oleellista on, elävätkö henkilöt sinkkuina, pariskuntina vai yhden tai useamman huoltajan perheenä. Myös perheen aikuisten väliset tuloerot vaikuttavat.

Vielä ei ole tiedossa edes sitä, millaisella mallilla hallitus aikoo perustuloa kokeilla. Taso ja kohdennus vaikuttavat siihen, miten sukupuolivaikutukset kohdentuvat.

Perustulolla pyritään helpottamaan erilaisten elämäntilanteiden, tulonsiirtojen ja työstä tai yrittäjyydestä saatavien tulojen yhteensovittamista ja kannustamaan helpottamaan satunnaisten ja pienituloisten töiden tekemistä. Olipa perustulomalli millainen tahansa, kannustavuusvaikutukset ovat lähellä nykyisen sosiaaliturvan kannustavuutta, mutta niiden paikka vaihtelee.

Hallituksen esityksen erilaisissa spekulaatioissa on esitetty, että työttömät olisivat kokeilun pääkohderyhmä ja että ansiosidonnaisiin etuuksiin ei koskettaisi.

Työmarkkinatuilla olevista työttömistä 46,9 prosenttia on naisia ja 53,9 prosenttia miehiä. Jos tukitaso on alhaisempi kuin työmarkkinatuki, miehet häviävät määränsä vuoksi, mutta myös sen vuoksi, että heidän työttömyytensä on usein syvempää ja moniongelmaisempaa kuin naisten ja heidän on hankalampi löytää työtä.

Perustulon taso ja se, maksetaanko sitä kaikille, vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Jos uudistus tehdään kustannusneutraalisti ja perustuloa maksetaan kaikille, työssäkäyvien verotus kiristyy merkittävästi.

Verotus on luonnollisesti aina kokonaisuus, ja veroa voi kerätä monin tavoin, mutta riskinä on, että naisten työssäkäynnin kynnys nousee, koska naiset työskentelevät enemmän matalapalkkaisemmilla aloilla.

Toisaalta naiset tekevät enemmän työtä epätyypillisissä työsuhteissa, osa-aikaisesti, määräaikaisesti ja jopa nollatuntisopimuksilla. Jos malli rakennetaan aidosti siten, että satunnaisten palkkatulon ja perustulon yhdistäminen on oikeasti vaivatonta, työikäiset naiset voittavat.

Kyseessä on kuitenkin muna/kana-ongelma. Perustulo tuskin missään mallissa kerryttää työeläkettä. Naisten työeläkkeet ovat Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan noin 66 prosenttia miesten työeläkkeistä. Jos sirpaleisen työsuhteisen ongelmia hoidetaan pääasiassa perustulolla, eikä työelämän pelisääntöjä kehittämällä, eläke-erot saatava kasvaa.

Vaikutukset naisiin ovat suuremmat kuin miehiin. Vaikutuksen esimerkki riippuu naisen työmarkkina-asemasta.

Jos perustulolla korvataan myös perhevapaiden aikaiset tulonsiirrot, on todennäköistä, että tuen taso jää alhaisemmaksi kuin nykyiset ansiosidonnaiset perhevapaakorvaukset, mutta toisaalta paremmaksi kun peruspäivärahan tai kotihoidontuki.

Vaikutukset naisiin ovat suuremmat kuin miehiin. Vaikutuksen esimerkki riippuu naisen työmarkkina-asemasta. Heikoimmassa asemassa olevat naiset mitä todennäköisimmin voittaisivat toimeentulon hieman parantuessa. Saman aikaa saattaisi lasten kotona hoitamisen houkuttelevuus kasvaa ja tuleva työmarkkina-asema heiketä.

Yksinhuoltajaperheissä 18,2 prosentissa huoltajana on äiti, vain 2,9 prosentissa perheistä isä. Yksinhuoltajan työssäkäynti näytti jopa vaikeutuvan Kelan tekemissä eri perustulomallien simulaatioissa. Tulokset kertovat, että yksinhuoltajille on pakostakin räätälöitävä oma malli.

Naisten ja miesten palkkaerot vaikuttavat siihen, että perustulo ohjaa enemmän naisia kotiin kuin miehiä.

Naisten ja miesten palkkaerot vaikuttavat siihen, että perustulo ohjaa enemmän naisia kotiin kuin miehiä. Olipa malli mikä tahansa, kannustinloukku tulee aina johonkin kohtaa tuloja.

Päivähoidon tulosidonnaiset maksut tekevät perustulon houkuttavaksi hyvätuloisen miehen pienipalkkaiselle vaimolle. Tai päinvastoin. Tilastollisesti kuitenkin naiset ovat useimmin pienipalkkaisempia puolisoita.

Jos perustuloa maksetaan myös nuorille ilman vastiketta, perustulon passivoivat riskit kohdistuvat enemmän poikiin, koska tytöt ovat hanakampia opiskelemaan. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä velvoittaa opiskelemaan tai hakeutumaan työhön. Jos nuori ei hae opintoihin tai yritä hakeutua työhön, hän ei saa työttömyysturvaa ja toimeentulotukeakin voidaan leikata enimmillään 40 prosenttia.

Perustulo olisi todennäköisesti korkeampi kuin opintotuki, joten enemmän ja pidempään opiskelevat tytöt hyötyisivät.

Vaikutukset ovat toisaalta ja toisaalta. Hallituksen esityksen pitäisi olla jo lausuntokierroksella, mutta sitä ei ole vielä päätetty. Asian moniulotteisuus lienee taustalla. Vaikutuksia voi edes hieman enemmän arvioida, kun hallitus on päättänyt mitä mallia se esittää ja keihin se kohdistaa kokeilusta. Tällä hetkellä uskon, että perustulon vaikutukset riippuvat enemmän elämäntilanteesta kuin sukupuolesta.

Tarja Filatov on kansanedustaja (SDP) ja eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja.

Kirjoitus on osa Tasa-arvovajeen symposiumia Perustulo ja sukupuolten tasa-arvo.

Lue myös:

Perustulon rinnalle tarvitaan laadukkaat julkiset palvelut

Perustulo vahvistaa yksilön taloudellista itsenäisyyttä

Perustili ei syyllistä tai kysele

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *