Tavallinen talouspuhe ja vierauden kokemus

Share Button

Talousuutisissa puhutaan markkinoista, hinnoista, kaupoista – asioista, joilla ei näennäisesti ole mitään tekemistä identiteettimerkitysten kanssa. Samalla kuitenkin taloutta koskevat tekstit ja kokonaiset keskustelut tuntuvat monesti vierailta ja toisille tarkoitetuilta. Miten lähestyä tätä poissulkemisen kokemusta?

Heidi Hirsto (KTT)

hirstosept2013ytsmall2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Miten tarkastella sukupuolinäkökulmasta tekstejä, joissa sukupuolta ei mainita? Talousdiskurssin tutkijana tätä kysymystä joutuu pohtimaan usein. Tutkimuksessamme Saija Katilan ja Johanna Moisanderin kanssa tarkastelimme talousdiskurssin taustaoletuksia käyttämällä apuna feminististä kansalaisuus- ja johtamisteoriaa.

Kansalaisuuden tutkimuksessa feministinen teoria ohjaa huomion muodollisista oikeuksista ja velvollisuuksista niihin moninaisiin eronteon, poissulkemisen ja mukaan ottamisen käytäntöihin – esimerkiksi sukupuolittaviin ja rodullistaviin – jotka määrittävät tiloja identiteetin rakentamiselle ja kansalaisena toimimiselle. Feministisessä organisaatiotutkimuksessa on analysoitu johtajuutta yhtenä tällaisissa eronteon käytännöissä rakentuvana identiteettinä: tavoiteltuna asemana, jossa risteää fantasioita erilaisista etuoikeuksista kuten hallinnasta ja vapaudesta.

Analysoimme näistä lähtökohdista Kauppalehden uutisia Perloksen tehtaiden lakkauttamisesta ja niihin liittyvää keskustelua lehden verkkosivuilla. Uutisteksteissä pääroolissa ovat yritykset. Ne ovat inhimillistettyjä toimijoita, jotka ”liikkuvat nopeasti”, ”kamppailevat tiukasti” ja tekevät ”rynnäkköjä”. Ne ostavat muita yrityksiä ja siirtelevät bisneksiään. Myös koolla on merkitystä: suomalaisyritykset saavat vastaansa ”suuria tekijöitä” ja ”jättejä”. Isot toimijat määräävät pelin säännöt.

Irtisanottavat työntekijät esitetään vaikeasti hyödynnettävänä ongelmaryhmänä ja työvoiman halpuus muualla maailmassa luonnollisena asiaintilana.

On helppoa nähdä, että teksteissä on samoja piirteitä kuin dominantissa johtamisdiskurssissa: kilpailun, voittamisen ja hallinnan ihanteita. Johtamisdiskurssiin kuuluu myös yläluokkainen yhteiskunnallinen asema, jota luonnehtii vapaus maantieteellisistä sidoksista sekä muita suurempi mahdollisuus ja oikeus hyötyä toisten tekemästä työstä. Ihmiset ja yhteiskunta ovatkin Kauppalehden teksteissä resursseja yrityksille. Valtioita arvioidaan yhdellä mittarilla: työvoiman hinnalla. Irtisanottavat työntekijät esitetään vaikeasti hyödynnettävänä ongelmaryhmänä ja työvoiman halpuus muualla maailmassa luonnollisena asiaintilana. Johtajat näyttäytyvät lähinnä yritysten palvelijoina ja puhemiehinä.

On tärkeää huomata, että tällaiset uutistekstien valinnat ovat perusteltuja ja luonnollisiakin aivan tietystä näkökulmasta – eivät työntekijän tai kansalaisen vaan tuottoa tavoittelevan sijoittajan. Tekstien mielekkyys perustuu toisin sanoen olennaisella tavalla omistaja-arvoajatteluun. Shareholder value on tekstejä jäsentävä taustaoletus, josta ei neuvotella.

Kauppalehden verkkosivujen keskustelussa sijoittaja saa äänen ja esiin piirtyy sijoittajien yhteisö. Siinä sijoittaja on ylpeä, ammattimainen, asiantunteva. Hän on rationaalinen ja laskelmoiva, mutta myös innostuneen kilpailuhenkinen, vallastaan nauttiva ja vapaa moraalisista velvoitteista. Toisin sanoen myös kuva sijoittajasta on maskuliininen ja yläluokkainen.

Hätkähdyttävintä sijoittajayhteisön keskustelussa on oman edun tavoittelun etäännyttäminen muiden ihmisten, kuten irtisanottavien työntekijöiden, kohtaloista ja toimintaedellytyksistä: ”HALOO! … Kenenkä kannattaa maksaa linjatyöntekijälle täällä yli tonni kuussa, kun aasialaiset tekee saman homman parilla sadalla.”
Välinpitämättömyyden ääripäänä on kyyninen vitsailu: ”Poltetaan ja kulutetaan ne loppuun, niin rahaa virtaa tänne hyvinvoinivaltioihin. Voiko asia olla tämän helpompaa? Ostat vaan sopivien yhtiöiden osakkeita, niin välillisesti etujasi palvelevat tuhannet orjat.”

Sijoittajayhteisön keskustelussa työntekijät ovat kasvottomia toisia, jotka asuvat muualla, joita ”me” emme tunne ja joita ”me” emme ole. Kansainvälisesti toimiva sijoittaja saa oikeutuksensa taloudellisena toimijana häivyttämällä työntekijän ihmisenä ja vertaisena.

Talousjournalismia pitäisi tarkastella kriittisesti eikä sille tulisi sallia erivapauksia talousaiheiden käsittelyssä ja kehystämisessä.

Analyysimme paikantaa näin ollen arkisesta talouspuheesta sukupuolittuneita ja luokkaan liittyviä merkityksiä. Sijoittajayhteisön keskustelut – ja neutralisoidussa muodossa myös valtavirran talousjournalismi – arvioivat taloudellista toimintaa maskuliinisesta eliittiasemasta käsin ja tuottavat siten jatkuvasti tukea ja oikeutusta tälle asemalle.

Mitä sitten voisi tai pitäisi tehdä toisin? Ainakin talousjournalismia pitäisi tarkastella kriittisesti eikä sille tulisi sallia erivapauksia talousaiheiden käsittelyssä ja kehystämisessä. Omistaja-arvoajattelu on erittäin kapea näkökulma yritysten tekemisiin. Lisäksi on tärkeää huomata, että järkeilyn käytäntönä ja liiketoimintaa ohjaavana periaatteena se edistää sosio-taloudellista eriarvoistumista ja hyväksikäytön luonnollistumista. Sitä ei siksi pidä hyväksyä hallitsevaksi tai tavalliseksi näkökulmaksi yritystoimintaa käsittelevässä journalismissa.

Heidi Hirsto (KTT) työskentelee tutkijana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa ja Wirtschaftsuniversität Wienissä.

Kirjallisuutta:
Hirsto, Heidi & Katila, Saija & Moisander, Johanna 2014. (Re)constructing economic citizenship in a welfare state – intersections of gender and class. Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal 33(2): 122–139.

Katila, Saija & Eriksson, Päivi 2013. He is a firm, strong-minded and empowering leader, but is she? Gendered positioning of female and male CEOs. Gender, Work and Organization 20(1): 71-84.

Tienari, Janne & Vaara, Eero & Meriläinen, Susan 2010. Becoming an international man: top manager masculinities in the making of a multinational corporation. Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal 29(1): 38-52.

Lue myös:

Kamppailu olennaisesta

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *