Näkymätön kotityö

Share Button

Naiset käyttävät kotitöihin edelleen enemmän aikaa kuin miehet, etenkin lapsiperheissä. Palkaton kotityö lisää hyvinvointia, vaikka se ei näy kansantaloutta mittaavissa tunnusluvuissa. Vuonna 2009 se olisi kasvattanut Suomen BKT:tä 41 prosenttia. Kotitaloustuotanto voi toimia hyvinvointia ylläpitävänä puskurina, jos varaa tuotteiden ja palvelujen ostamiseen ei ole.

Kristiina Aalto (MML)

Katri Soinne (KTM)

 

clean-311681_1280

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kotitöitä tehdään paljon kaikkialla maailmassa, mutta todellisen määrän – ja erityisesti arvon – määrittäminen ja mittaaminen on erittäin hankalaa. Kansantalouden tilinpito, jonka kautta lasketaan muun muassa bruttokansantuote, ei ota kotitaloustuotantoa huomioon taloudellista toimintaa mittaavissa laskelmissa. Koska kotityöstä ei makseta palkkaa, se ei näy BKT:ssa.

Ensimmäinen versio kansantalouden tilinpidon kansainvälisestä suosituksesta laadittiin vuonna 1953 (uusin on vuodelta 2008), ja jo silloin pohdittiin kotityön merkitystä ja sen huomioimista. Kotityön arvioimiseksi voidaan laatia niin kutsuttu satelliittitili, joka on ydinjärjestelmän laajennus. Satelliitissa käytetään kansantalouden tilinpidon käsitteitä, jolloin tuloksia voidaan verrata kansantalouden tilinpidon lukuihin. Kotitaloustuotannon satelliitin avulla voidaan esimerkiksi arvioida, kuinka paljon suurempi BKT olisi, jos se sisältäisi myös kotityön. Valitettavasti kotitaloustuotannon satelliitin laatimiselle ei toistaiseksi ole pystytty sopimaan kansainvälisiä käytänteitä – manuaalia työstetään parhaillaan ja tavoitteena on saada jotain valmiiksi ensi vuonna.

Suurin ongelma kansainvälisen ohjeistuksen laatimisessa on se, että kotityö voidaan arvottaa laskelmissa kahdella hyvin erilaisella tavalla. Niin kutsutussa output-menetelmässä kotityö hinnoitellaan markkinoilta hankittavien vastaavien tuotteiden hintojen mukaan. Teoreettisesti tämä olisi oikea tapa, sillä kotitalouksien vaihtoehdot ovat joko itsetekeminen tai ostaminen. Käytännössä laskelmiin on vaikea saada aineistoa. Kotona tehty ruokahan voi olla mitä tahansa kasviskeiton ja pihvien väliltä, ja ne ovat kovin erihintaisia tuotteita. Jotta oikeasti voitaisiin arvioida kotona tehdyn ruoan markkinahinta, pitäisi myös tietää, mitä on syöty. Sellaista tietoa ei ole olemassa tai kohtuullisin kustannuksin koottavissa.

Sekä Suomessa että monissa muissa maissa on käytetty input-menetelmää. Siinä otetaan huomioon käytetyt tuotantopanokset ja lasketaan niiden perusteella palkattomalle kotityölle arvo. Kotitalouksien itselleen tuottamiin palveluihin tarvitaan palkattoman kotityön lisäksi myös koneita, laitteita ja raaka-aineita.

Kotitaloustuotannon arvo on merkittävä, sillä se olisi vuonna 2009 kasvattanut Suomen BKT:tä noin 41 prosenttia.

Kotitaloustuotannon arvo on merkittävä, sillä se olisi vuonna 2009 kasvattanut Suomen BKT:tä noin 41 prosenttia. Kun kaikkien suomalaisten tekemä palkaton kotityö ja vapaaehtoistyö arvotettiin kodinhoitajan palkalla ja siihen lisättiin käytetyt tuotantopanokset, viimeisimmissä laskelmissa (2009) kotitaloustuotannon arvoksi saatiin 82,6 miljardia euroa. Siitä ainoastaan pieni osa sisältyi BKT:hen ja 70,1 miljardia euroa jäi BKT:n ulkopuolelle.

Esimerkiksi vanhempainraha ja kotihoidontuki on vähennetty palkattoman kotityön osuudesta, koska ne ovat korvausta omien lasten hoidosta. Kotityön vastaava arvo oli vuosituhannen vaihteessa noin 39 % BKT:stä, mutta laman supistettua virallista taloutta palkatonta työtä on tehty suhteellisesti enemmän siitäkin huolimatta, että kotityöhön käytetty aika on samana aikana yksittäisissä kotitalouksissa vähentynyt. Kotitaloustuotanto voi toimia hyvinvointia ylläpitävänä puskurina, jos varaa tuotteiden ja palvelujen ostamiseen ei ole.

Laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin ajankäytöstä ja kulutuksesta. Laskelmissa ei erotella naisten ja miesten osuuksia, vaan ne tuotetaan kotitalouksittain. Mukana ovat kaikkien yli 10-vuotiaitten kotityöpanokset. Toki tiedetään, että naiset käyttävät kotitöihin edelleen enemmän aikaa, vaikka ero onkin vuosien kuluessa kaventunut. Suomessa naisten osuus kotityöajasta on keskimäärin 59 prosenttia, ja lapsiperheissä 63–67 prosenttia riippuen lasten iästä, lukumäärästä ja vanhempien työssäkäynnistä. Äidit tekevät enemmän kotitöitä kuin isät, vaikka ansiotyöaika olisi yhtä pitkä. Pikkulapsiperheissä äitien kotityön osuus on keskimääräistä suurempi myös osittain siksi, että äidit ovat isiä pidempään perhevapailla.

Kotitaloustuotannon arvon laskeminen tuo esiin sen, että kodeissa tehdään paljon arvokasta työtä sen jäsenten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Sukupuolten välillä on myös eroja osallistumisessa erilaisiin kotitöihin. Yhä edelleen naisten osuus siivoukseen, ruoanlaittoon ja pyykinpesuun käytetystä ajasta on 68 prosenttia. Miehet puolestaan tekevät suurimman osan (63 %) kotitöihin sisältyvistä huolto- ja korjaustöistä.

Kotitaloustuotannon arvon laskeminen tuo esiin sen, että kodeissa tehdään paljon arvokasta työtä sen jäsenten hyvinvoinnin edistämiseksi. Palkaton vapaaehtoistyö ja naapuriapu hyödyttävät myös muita kotitalouksia. Konkreettisen arvon palkaton työ saa esimerkiksi, kun isovanhempien lastenhoitoapu mahdollistaa vanhempien töihin pääsyn lapsen äkillisesti sairastuessa. Voidaankin sanoa, että palkaton kotityö lisää hyvinvointia, vaikka se ei näy kansantaloutta mittaavissa tunnusluvuissa.

Kristiina Aalto toimii projektisuunnittelijana Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Hänen erikoisalaansa on kotitalouksien ajankäyttö ja kulutus sekä kotitaloustuotannon ja kotityön arvo.

Katri Soinne työskentelee Tilastokeskuksessa, talous- ja ympäristötilastot -yksikössä. Hän on vastuussa muun muassa kotitalouksien kulutusmenojen laskemisesta sekä kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen sektoritilien laatimisesta sekä vuosi- että neljännesvuositasolla. Hän on ollut mukana kotitaloussatelliitin tuottamisessa sekä kehittämässä Suomeen kulttuurisatelliittia.

Lue myös:

Laadukas hoiva hyödyttää koko taloutta

 

 

Share Button

Kommentit

  1. Erinomaista tietoa, mistä tätä saa lisää. Olen aina ihmetellyt sitä, miksi kotityötä aliarvioidaan, vaikka useimmat eivät käy kokkokoulua, siivous- ja pyykkäyskoilua eikä lastenhoitokoulua ja kaikki pitää osataan tehdä. Hevosiakin ei saa hoitaa kuin ammattitutkinnon suorittanut, mutta kotia ja lapsia kuka vaan.

  2. BKT:stä puuttuu paljon muutakin työtä kuin miesten ja naisten tekemä kotityö. Esimerkiksi asevelvollisten miesten tekemän maanpuolustustyön arvo. Näitä tunteja tulee vuodessa EU:n työaikadirektiivin mukaan laskien noin 100 miljoonaa tuntia ja se on rahaksi muutettuna vaikkapa naisten keskipalkalla noin 2,3 miljardia euroa. Lisäksi esimerkiksi kotitarvekalastus ei ole kotityötä vaan huvittelua, vaikka joka kolmas kalakilo suomalaisten ruokapöydässä on kotitarvekalastajan pyytämää. Varmaan sillä on kansantaloudellista merkitystä, niin kuin hirvenmetsästyksellä sekä marjojen ja sienten poiminnalla, jotka eivät ole kotityötä nekään. Kotityötä ei ole myöskään vapaaehtoistyö urheilussa, valmennuksessa ja nuorisotyössä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *