Tasa-arvovajeen blogissa tasa-arvon, sukupuolen ja talouden kysymyksiin perehtyneet tutkijat ja asiantuntijat kirjoittavat omasta tutkimuksestaan ja ajankohtaisista teemoista.

Perhevapaat ja perheiden monimuotoisuus

Perhevapaajärjestelmää tulisi uudistaa, jotta se olisi mahdollisimman toimiva eri tahojen kannalta. Todellisuudessa palapeliä kootaan melko harvoista paloista ennalta määrättyjen reunaehtojen mukaan. Käytännössä tänä päivänä ei enää voida lähteä rakentamaan perhevapaamallia, joka ei huomioisi sitä, että perhe ei ole yksi, kirjoittaa Anna Moring.

Talous sanelee perhevapaauudistuksen raamit

Talouteen ja työllisyyteen liittyvät tavoitteet ja puhetavat määrittävät keskustelua perhevapaauudistuksesta. Perhevapaamalli, joka todennäköisimmin nostaa työllisyyttä ja rasittaa julkista taloutta vähiten, ei välttämättä edistä sukupuolten tasa-arvoa, kirjoittavat Anna Elomäki ja Hanna Ylöstalo

Arki testaa lastenhoito- ja varhaiskasvatuspolitiikan

Perhevapaajärjestelmämme näyttää kovin erilaiselta, jos se asetetaan osaksi aktiivisen työvoimapolitiikan oppeja tai jos sitä tarkastellaan osana tasa-arvotavoitteita. Olisi hyvä käydä kriittistä keskustelua siitä, millaisia arjen ehtoja työelämä asettaa pienten lasten vanhemmille, kirjoittavat Katja Repo ja Johanna Lammi-Taskula.

Vaarana degrowth-ajattelun tasa-arvovaje

Eeva Houtbeckersin ekofeministinen analyysi tasa-arvovajeesta degrowth-ajattelussa pureutuu tiedon ja kuulemisen valtaan kohtuutalousliikkeissä pohjoisessa ja globaalisti. Kuulematta syvällisesti paikallisia kokemuksia taloudesta degrowth-ajattelu jatkaa hoivan ja lisääntymisen säilyttämistä kodin ja naisten vastuulle.

Taloutta kasvattava tasa-arvo?

Lisääntyvä puhe sukupuolten tasa-arvon taloudellisesta hyödystä perustuu kapeaan käsitykseen taloudesta ja tasa-arvosta, kirjoittaa Tasa-arvovajeen työryhmän Anna Elomäki. Taloudelliseen hyötyyn perustuvan tasa-arvoargumentaation mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon saattavat ovat yllättävän heikot ideologisissa kysymyksissä kuten perhevapaauudistuksessa.

Valinnan vankeja?

Jemina Repo

Nykypolitiikkaa ohjaa lähes 70 vuotta vanha uusklassisen taloustieteen ihmiskuva, jonka vastaus eriarvoisuuteen on velvoittaa naisia tekemään parempia valintoja, kirjoittaa Jemima Repo. Tämä visio näkyy myös suomalaisessa perhepolitiikassa.

Yhtiöittäminen ajaa kuntien työntekijät markkinoille

Julkisessa keskustelussa yhtiöittäminen esitetään yksinkertaisena toimenpiteenä. Sen vaikutuksia sukupuolen mukaan eriytyneillä työmarkkinoilla ei ole toistaiseksi arvioitu. Case Palmia protestin saama tuki kertoo siivous- ja ruokahuollon kuntapalveluiden merkityksestä ihmisille nimenomaan julkisena palveluna, kirjoittavat Laura Mankki ja Helena Hirvonen.