HANKE

MITÄ?


Kesäkuussa 2015 tutkijat Anna Elomäki, Johanna Kantola, Anu Koivunen ja Hanna Ylöstalo tutustuivat tahoillaan hallitusohjelmaan. He huolestuivat hallituksen leikkausten vaikutuksista sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Hallitusohjelma ohitti tasa-arvon edistämisen ja asia kuitattiin nykytila-analyysissä toteamalla, että Suomi on tasa-arvoinen maa.


Tasaarvovaje_yhteiskuvaWEB

Nelikko päätti toimia. Tuloksena oli yli 80 erikoistutkijan ja professorin kirjelmä, jossa hallitusta vaadittiin tutkimaan ohjelman sukupuolivaikutukset ja laatimaan tasa-arvo-ohjelma. Teko herätti laajaa julkista keskustelua – esimerkiksi Helsingin Sanomien laatimaa artikkelia jaettiin sosiaalisessa mediassa 15 000 kertaa. Näin syntyi idea Tasa-arvotietoa talouteen-hankkeesta, jolle saatiin Koneen Säätiön rahoitus. Hanke nimettiin Tasa-arvovajeeksi.

Tasa-arvovaje- hanke:
• Tuo julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon yleistajuista tutkimustietoa sukupuolesta, taloudesta ja tasa-arvosta
• Toimii välittäjänä tutkijoiden, median ja päättäjien välillä ja rohkaisee eri alojen tutkijoita osallistumaan taloudesta käytävään julkiseen keskusteluun
• Tarkastelee ajankohtaisia aiheita sukupuolinäkökulmasta sekä tuo uusia teemoja talouskeskusteluun.
• Edistää tutkimuksen käyttämistä päätöksenteon tukena
• Parantaa taloudesta käydyn julkisen keskustelun laatua
• Tähtää sukupuolten tasa-arvoa edistävään talouspolitiikkaan.

MIKSI?


Hankkeen ohjausryhmän jäsenet odottavat hankkeelta selkokielisyyttä, vertailua, heikoimpien aseman ja syrjinnän tunnistamista sekä huomion kiinnittämistä talouspoliittisen tiedon raportoinnin tapoihin.

Apulaisprofessori Lena Näre, sosiologia, Helsingin yliopisto:

”Suomessa on tapahtunut viime vuosikymmenien aikana ideologinen siirtymä hyvinvointivaltiosta ”kilpailukykyvaltioon”, jossa tasa-arvo, hyvinvointi ja ihmisoikeudet on alistettu vientiyritysten ehdoilla tapahtuvalle lyhytnäköiselle talouskasvulle.
Onkin ensi arvoisen tärkeää, että kansalaiset (ml. poliittiset päättäjät ja virkamiehet) saavat selkokielistä tietoa siitä, mitä konkreettisia seurauksia talouspoliittisilla päätöksillä ja taloudellisilla prosesseilla on tasa-arvon kannalta. ”

Professori Niklas Bruun, työoikeus, Hanken:

” Suomalainen ja kansainvälinen talouskeskustelu kaipaa finanssi- ja talouskriisin ratkaisumallien vertailua. Olisi tärkeää tuoda esiin Islannin mallia verrattuna EU:n kriisimaissa harjoitettuun talouskuriin. Kriisipolitiikassa varsinaisena tavoitteena tuskin on ollut naisten aseman heikentäminen, mutta julkiseen sektoriin ja palveluihin kohdistuneilla säästötoimilla on ollut armottomia ja hyvin selkeitä sukupuolivaikutuksia.”

Kansanedustaja (kok) Juhana Vartiainen VTT (aiemmin VATT:n entinen pääjohtaja ja Ruotsin Konjunkturinstitutetin tutkimusjohtaja):

”Olisi tärkeää koota viimeaikainen tutkimustieto siitä, miten markkinatalous ja perhavastuiden epätasainen jakautuminen yhdessä tuottavat ja uusintavat yhteiskunnan epäsymmetristä työnjakoa. Epätasaisuus merkitsee naisten keskimäärin heikompaa tulotasoa läpi elämänkaaren. Tämän näkökulman puute on ilmeinen julkisessa keskustelussa. Toivoisin hyvää vuoropuhelua feminististen tavoitteiden ja uusklassisesta lähtökohdasta ponnistavan taloustieteellisen tutkimuksen välillä. Toivon, ettei (talous-)tieteenvastainen ohjelmallinen pyrkimys tältä osin kahlitse hanketta tarpeettomasti.”

Professori, Jorma Sipilä sosiaalipolitiikka, Tampereen yliopisto:

”Kun työvoiman ulkopuolella olevat hitaasti ja varmasti siirretään heikompien palvelujärjestelmien ja huonompien etuuksien varaan, toisinaan vielä korkeammin maksuin, saadaan syntymään isompi kuilu väestöryhmien välille.
Hallitus, joka tässä talouskehityksen vaiheessa päätti yksinomaan leikata menoja, aloitti mittavan syrjäyttämisloikkauksen. Keskeisin tästä kärsivä ryhmä ovat vanhat naiset. Nyt on uudeksi kategoriaksi luotu maahanmuuttajat.”

Professori Päivi Korvajärvi, naistutkimus Tampereen yliopisto:

”Nykytaloudessa sukupuoleen perustuva syrjintä ja eriarvoisuus käsitetään paljolti yksilöllisenä ongelmana. Yksi olennainen tehtävä on selvittää, kuinka ja minkälaista sukupuolta taloudellinen toiminta muodostaa. Mitkä ovat ne taloudellisen kulttuurin solmukohdat, joissa sukupuolten eriarvoisuus vahvistuu? Ja mitkä ovat taas ne kohdat, joissa sukupuolten tasa-arvo toimii ja vankistuu?

Professori Markus Jäntti, Tukholman yliopisto:

”Kaiken valmistelun ja päätösten pohjana olevan talouspoliittisesti olennaisen tiedon tulisi olla sukupuolten mukaan raportoitua. Tärkeää on myös tiedon jakaminen muun muassa kotitaloustyyppeihin (esim. yksinhuoltajakotitaloudet).
Olennaista on tietää, miten jokin toimenpide vaikuttaa naisten/miesten/kaikkien työllisyyteen mutta myös se, miten työllistämistoimenpide vaikuttaa yksinhuoltajakotitalouksissa asuvien lasten köyhyysasteeseen. Tarvitaan myös keskustelua raportoinnin ingriteetistä ja siitä, kuka raportointiin voi puuttua, jos se on puutteellista.”

 

KETKÄ?

 

_MG_3083PotretFMVAnna Elomäki

Hankkeen vastuullinen johtaja Anna Elomäki (FT) työskentelee Helsingin yliopistossa tutkijatohtorina.

Elomäki tutkii feminististä politiikkaa ja tasa-arvopolitikkaa. Tällä hetkellä hän keskittyy tasa-arvopolitiikan ja puheen taloudellistumiseen sekä tasa-arvon ja talouspolitiikan kytköksiin EU- tasolla. Elomäki on aiemmin työskennellyt European Women’s Lobbyssa tehden vaikuttamistyötä sukupuolten välisen tasa-arvon puolesta.

”Tasa-arvo ja talous nähdään julkisessa keskustelussa irrallisena toisistaan. Talous on kuitenkin tasa-arvokysymys.”

 

_MG_3039PotretFMVAnu Koivunen

Anu Koivunen (dos, FT) on elokuvatutkimuksen professori Tukholman yliopistossa.

Koivunen tutkii sukupuolen ja vallan kysymyksiä mediassa.

”Talouskeskusteluun tarvitaan monipuolisuutta ja moniäänisyyttä. Vähemmän numeroita enemmän analyysiä.”

 

 

 

_MG_3059PotretFMVJohanna Kantola

Johanna Kantola (dos. PhD.) toimii akatemiatutkijana Helsingin yliopistossa.

Kantolan tämän hetkinen tutkimus käsittelee suomalaista ja eurooppalaista puoluepolitiikkaa, valtaa ja sukupuolta.

”Tasa-arvo on tekoja. Itsestäänselvyytenä tai arvona sukupuolten välinen tasa-arvo häviää politiikan alueelta.”

 

 

_MG_3095PotretFMVHanna Ylöstalo

Hanna Ylöstalo (YTT) tutkii tasa-arvoa työelämässä.

Ylöstalo toimii tutkijatohtorina Tiedon, tieteen, tutkimuksen ja innovaatioiden tutkimuskeskus TaSTIssa Tampereen yliopistossa. Hän työskentelee hankkeissa Social Science for the C21st sekä keväällä 2016 käynnistyvässä pohjoismaisessa tasa-arvotutkimuksen huippuyksikössä. Ylöstalo on kiinnostunut erityisesti tasa-arvopolitiikan toimeenpanosta, siitä miten tasa-­arvopolitiikan strategiat muuttuvat tasa­-arvoa edistäviksi teoiksi.

”Tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys. Jos lakataan tekemästä työtä tasa-arvon eteen, saavutukset saatetaan menettää.”