Lisääntyvä puhe sukupuolten tasa-arvon taloudellisesta hyödystä perustuu kapeaan käsitykseen taloudesta ja tasa-arvosta, kirjoittaa Tasa-arvovajeen työryhmän Anna Elomäki. Taloudelliseen hyötyyn perustuvan tasa-arvoargumentaation mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon saattavat ovat yllättävän heikot ideologisissa kysymyksissä kuten perhevapaauudistuksessa.
Sukupuolitietoisen budjetoinnin asiantuntija Elisabeth Klatzer sekä Ruotsissa käytössä olevia budjetin tasa-arvoliitteitä analysoinut Anne Boschini vierailivat Suomessa toukokuussa. Tasa-arvovaje haastatteli Klatzeria ja Boschinia siitä, mistä sukupuolitietoisessa budjetoinnissa oikein on kyse ja miten sen avulla muutetaan budjetti- ja talouspolitiikkaa.
Tasa-arvoa talousarvioon -seminaarissa haettiin kansainvälisten ja kotimaisten asiantuntijoiden voimin sukupuolitietoisen budjetoinnin “Suomen mallia”. Tasa-arvovaje kokosi seminaarin keskustelujen pohjalta seitsemän ajatusta sukupuolitietoisesta budjetoinnista kehitystyön pohjaksi.
Nykypolitiikkaa ohjaa lähes 70 vuotta vanha uusklassisen taloustieteen ihmiskuva, jonka vastaus eriarvoisuuteen on velvoittaa naisia tekemään parempia valintoja, kirjoittaa Jemima Repo. Tämä visio näkyy myös suomalaisessa perhepolitiikassa.
Sukupuolitietoinen budjetointi on tärkeä ja ajankohtainen kysymys Suomessa. Sipilän hallitus on tasa-arvo-ohjelmassaan luvannut kehittää budjetin sukupuolivaikutusten arvioinnin menetelmiä ja integroida tasa-arvonäkökulmaa budjettiprosessiin. Suomessa ei ole toistaiseksi toteutettu sukupuolitietoista budjetointia tai arvioitu systemaattisesti budjetin sukupuolivaikutuksia. Varsinaista sukupuolitietoisen budjetoinnin ”Suomen mallia” vielä haetaan.
Sote- ja maakuntauudistus on yksi Suomen historian merkittävimmistä julkisten palveluiden ja hallinnon muutoksista. Uudistuksen merkitystä sukupuolten tasa-arvolle ei ole ymmärretty valmistelussa, ja lakiesitykseen sisältyy tasa-arvonäkökulmasta useita riskejä. Tasa-arvovaje kertoo, mistä on kyse.
Tasa-arvo on talouskysymys ja kuntapolitiikka tarvitsee myös tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Koosteessa on esillä kuntien sote- ja maakuntauudistuksen myötä muuttuva rooli, paikallinen osallistuminen palveluihin, kuntien rooli työnantajana ja palveluntuottajana sekä päivähoito ja omaishoito.
Tasa-arvovaje -hanke antoi eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan pyynnöstä asiantuntijalausunnon valtioneuvoston selontekoon kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta. Kiinnitämme lausunnossa huomion nimenomaisesti Agenda2030:n tasa-arvon itsenäisen tavoitteen ja tasa-arvon läpileikkaavuuden kansalliseen toimeenpanoon Suomessa.
Tasa-arvoa talousarvioon – sukupuolitietoisen budjetoinnin asiantuntijaseminaari 3.5.2017 tarjoaa viranomaisille, päättäjille, kansalaisjärjestöille ja tutkijoille tutkittua tietoa eri tavoista tuoda sukupuolinäkökulma mukaan talousarvion laadintaan. Kansainväliset esimerkit pohjustavat Suomessakin ajankohtaista keskustelua sukupuolitietoisen budjetoinnin kehittämisestä. Ilmoittautumiset viimeistään 19.4.2017 lomakkeen kautta.
Tasa-arvovajeen järjestässä Plan F -seminaarissa keskusteltiin feministisestä talouspolitiikasta. Tasa-arvovajeen tutkijoista Anna Elomäki, Johanna Kantola ja Hanna Ylöstalo kertovat, miksi talous on tasa-arvokysymys. Katso myös video.