Työ

Sukupuolittunut työnjako työelämässä ulottuu myös eduskuntaan ja talouspolitiikkaan

img_1588-3

Mikä on muuttunut naisten asemassa ja tasa-arvossa 100 vuoden aikana? Vaikka naisen asema politiikassa on vahva, näkyy työelämän segregaatio näkyy edelleen työelämässä ja kotona, mutta myös eduskunnassa ja talouspolitiikassa. 100 vuotiaan Suomen muutoksista puhuttaessa selkeää on se, että juuri tällä hetkellä naisten aseman ja tasa-arvon kannalta tapahtuu äkkinäisiä muutoksia. Tasa-arvovajeen raportti Johanna Kantolan ja Marjut Jyrkisen puheenvuoroista Suomen ja tasa-arvon vuosisata -seminaarissa.

Plan F -seminaari avasi keskustelua feministisestä talouspolitiikasta

Plan F seminaarissa etsittiin vaihtoehtoja valtavirran taloustieteelle ja -politiikalle

Tasa-arvovajeen vuosi huipentui Plan F –seminaariin, jossa etsittiin kansainvälisten vieraiden ja kotimaisten asiantuntijoiden voimin vaihtoehtoja valtavirran talouspolitiikalle ja -tieteelle. Iltapäivän aikana kyseenalaistettiin tavanomaisia ymmärryksiä taloudesta, puhuttiin investoinneista sosiaaliseen infrastruktuuriin sekä luotiin Suomelle askelmerkistö kohti sukupuolitietoisempaa talouspolitiikkaa.

Näkymätön kotityö

clean-311681_1280

Naiset käyttävät kotitöihin edelleen enemmän aikaa kuin miehet, etenkin lapsiperheissä. Palkaton kotityö lisää hyvinvointia, vaikka se ei näy kansantaloutta mittaavissa tunnusluvuissa. Kristiina Aallon ja Katri Sointeen mukaan vuonna 2009 se olisi kasvattanut Suomen BKT:tä 41 prosenttia. Sukupuolittunut kotitaloustuotanto toimii hyvinvointia ylläpitävänä puskurina, kun varaa tuotteiden ja palvelujen ostamiseen ei ole.

Kamppailu olennaisesta

ML_muotokuva

Perinteiseen edustukselliseen demokratiaan tukeutuva paikallinen sopiminen korostaa työpaikkatasoa keskeisenä neuvottelupaikkana. Minna Leinonen kirjoittaa blogissaan, että työpaikkojen edustuksellisella demokratialla on kuitenkin puutteensa. Tasa-arvo ei toteudu ja erilaisten ryhmien mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon vaikeutuvat.

Työnvälittäjäpalvelun tuottajalla on väliä

Mona_väitös1

Hallituksen kärkihanke työvoimahallinnon uudistamiseksi korostaa kokeilukulttuuria ja ulkoistaa työvoimapalveluita. Mona Mannevuon mukaan jää epäselväksi, miten uudet tulosperustaiset ostopalvelupilotit kohtaavat työttömän työnhakijan elämäntilanteen. Työnhakijan näkökulmasta on olennaista se, kuka palvelun tuottaa, miten palvelu tuotetaan ja miksi se tuotetaan. Pilotteihin osallistuvan työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet voivat olla erilaiset kuin TE-toimistojen työvoimapalveluissa.